EKP saattaa jo torstaina potkaista Suomen rakennusalan entistä jyrkempään syöksykierteeseen

Jääkö kymmenes kerta viimeiseksi, koska se tulee, vai tuleeko ollenkaan?

Näitä kysymyksiä sekä suomalaiset että kansainväliset markkina-asiantuntijat ovat viime päivinä toistelleet aprikoidessaan Euroopan keskuspankin kuluvan viikon korkolinjauksia.

Nollakoroilla liian pitkään ja liian huolettomasti mällännyt Suomen talous ei tarvitsisi enää yhtään korkeampia korkoja. Erityisesti rakennusalan ahdinko syvenee entisestään, jos korkokustannusten nousu jatkuu.

Myös muille matalien korkojen mukaan taloutensa mitoittaneille on luvassa vastaavia vaikeuksia.

Aktian pääekonomisti Lasse Corin seuraa rakennusalan lisäksi huolestuneena muiden muassa palvelualaa.

”Koska se on niin tärkeä työllistäjä”, hän tähdentää.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 laukaisi energiakriisin, joka kiihdytti hinnat ennennäkemättömään nousuun Euroopassa. Hintavakautta valvovan EKP:n oli pakko aloittaa ohjauskorkojen nostaminen viime vuoden heinäkuussa.

Monien asiantuntijoiden mielestä keskuspankki jahkaili liian kauan. Esimerkiksi Saksassa myös poliittisten päättäjien mielestä ”päätön” rahan kylväminen jatkui liian kauan.

Nyt ohjauskorkoja on nostettu vähän yli vuodessa yhdeksän kertaa. EKP:n seuratuin korko, eli se, jota keskuspankki maksaa pankeille niiden talletuksista, nousi -0,5 prosentista 3,5 prosenttiin ennätyksellisen nopeasti.

Ekonomistien niukka enemmistö arvioi, että yksi nosto tulee vielä.

”Kyllä sieltä yksi taitaa vielä tulla, mutta itse olen kyllä sitä mieltä, että enää ei pitäisi”, Aktian Corin puntaroi.

Hän muistuttaa, että pankkirahoitus on euroalueella tyrehtynyt jo käytännössä kokonaan.

”Siinä on tapahtunut valtava muutos”, Corin tähdentää.

Lisäksi talouskehitystä ennakoivat ostopäällikköindeksit ovat notkahtaneet lukemiin, jotka lupaavat bruttokansantuotteen supistuvan euroalueella.

Osa asiantuntijoista korostaa, että hintojen nousu ei euroalueella ole vielä hidastunut niin paljon, että keskuspankki voisi lopettaa rahan hinnan nostamisen. He uskovat, että ohjauskorot nousevat syksyn kuluessa, ehkä jo huomenna torstaina, vielä 0,25 prosenttiyksikköä.

EU:n tuoreen ennusteen mukaan inflaatio hidastuu tänä vuonna 5,6 prosenttiin ja ensi vuonna 2,9 prosenttiin. Silloin ollaan jo lähellä EKP:n kahden prosentin tavoiteinflaatiota.

Siksi osa talousviisaista korostaa, että EKP:n pitäisi ryhtyä pikemminkin harkitsemaan, koska korkojen laskeminen voidaan aloittaa.

”Oleellista tässä onkin se, mitä keskuspankki sanoo torstaina jatkosta. Sillä nousevatko ohjauskorot nyt 0,25 prosenttiyksikköä, ei ole kovin suurta merkitystä”, Lasse Corin sanoo ja muistuttaa, että korkopäätökset vaikuttavat pitkällä viiveellä.

Suomen talouden kannalta keskuspankin rahapolitiikan viritys on joka tapauksessa jo nyt huonompi, kuin mitä se on ollut koskaan euroaikana. Rakennusalalla yrityksiä kaatuu ja työttömyys kasvaa. Reilusti vaihtuvakorkoista asuntovelkaa viime vuosina ottaneiden kotitalouksien ahdinko syvenee.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkauslinja sopii sekin tähän kuvaan huonosti. Kiristykset kääntävät yhdessä EKP:n linjan kanssa suhdannekäyriä kaakkoon eli alaspäin.

Esimerkiksi rakennusalalla on toivottu, että hallitus panostaisi suuriin infrastruktuurihankkeisiin, jotta romahdus loivenisi edes joiltain osin notkahdukseksi.

Koko EU:n kannalta huolestuttavaa on, että heikkenevien suhdanteiden, korkeiden korkojen ja kasvavan työttömyyden aiheuttama sosiaalinen tyytymättömyys repivät unionia ja valuutta-aluetta kahtia.

Osa jäsenmaista ajautuu vaikeuksiin eikä pysty omin voimin tekemään korjausliikettä. Espanja, missä kotitalouksien asuntovelkataakka on vielä huolestuttavampi kuin Suomessa, on tästä yksi esimerkki.

Saksa taas pystyy vaikeuksista huolimatta elvyttämään. EU:n suurimman kansantalouden tuntuvat oman talouden piristysruiskeet eivät ole omiaan hidastamaan inflaatiota. Se kaventaa EKP:n mahdollisuuksia laskea korkoja ja helpottaa näin heikompien jäsenmaiden tilannetta.

Aktian Lasse Corin myöntää, että monet negatiiviset tekijät koettelevat lyhyellä tähtäimellä myös Suomen taloutta. Hän uskoo kuitenkin, että pidemmässä juoksussa meidän näkymämme ovat osin jopa kilpailijamaita parempia.

”Vihreät investoinnit etenevät. Erityisesti puhtaan sähkön tuottajana ja viejänä Suomi voi nousta merkittäväksi tekijäksi. Lisäksi esimerkiksi ikääntyneiden työllisyysaste on meillä noussut, mikä on hyvä uutinen”, Corin luettelee.