Vesilaitosyhdistys: Vesi- ja viemäriverkoston rapautuminen vaatii asiakasmaksujen tuntuvaa korottamista

Rapautuva vesijohto- ja viemäriverkosto edellyttää vesihuollon vuotuisten investointien kaksinkertaistamista seuraavan vuosikymmenen aikana. Selvityksen tehneen Vesilaitosyhdistyksen mukaan korjaustarve tarkoittaa, että vuoteen 2040 mennessä vesihuollon asiakasmaksut tulisi jopa puolitoistakertaistaa.

Suurimmat korotuspaineet ovat pienten vesihuoltolaitosten maksuissa. Pienissä laitoksissa on asukasta kohden yleensä valtava määrä verkostoa, joka on rakennettu alun perin suurelta osin liittymismaksuista saatavien tulojen ja mahdollisesti julkisen tuen avulla.

Pian uusimisikään tulevien verkostojen lisäksi useimmille laitoksille on jo ehtinyt kertyä mittavaa korjausvelkaa. Vesilaitosyhdistyksen mukaan myös vesihuollon laitosrakenteet ja prosessit kaipaavat kipeästi uudistamista. Investointipaineita aiheuttavat myös kiristyvät vaatimukset ja tehostamistarpeet

Vesimaksujen nousua voitaisiin hillitä alan rakenteellisilla uudistuksilla, joita valmistellaan Kansallisessa vesihuoltouudistuksessa. Työkalupakkiin sisältyy muun muassa lainsäädännön uudistamista, osaamisen, tutkimuksen ja yhteistyön edistämistä sekä teknologioiden ja toimintatapojen uudistamista.

Yhdistämällä vesihuoltolaitoksia alueellisiksi kokonaisuuksiksi investointien rahoitus jakaantuisi tasaisemmin ja laajemmalle joukolle veden käyttäjiä.

Vesihuoltotekniikan professorin Riku Vahalan mukaan alueellinen vesihuoltolaitos mahdollistaisi ammattimaisen omaisuudenhallinnan, jossa käytännössä keskustaajaman asukkaat rahoittaisivat vesimaksujen kautta ympäryskuntien vesihuollon saneerauksia.

”Nykymenolla pienet ja keskisuuret vesihuoltolaitokset ovat pahassa pulassa, kun niiden verkostot alkavat tulla käyttöikänsä päähän. Alueellinen vesihuoltolaitos ei ole tähän mennessä ollut suosittu ratkaisu sen paremmin keskustaajaman kuin ympäryskuntien näkökulmasta. Viimeistään nyt olisi aika havahtua siihen, ettei erityisesti pienen vesihuoltolaitoksen ole mahdollista ylläpitää nykyistä vesihuollon toimintavarmuutta ilman merkittäviä maksujen korotuksia”.

Suomessa pieniä vesihuoltolaitoksia ja vesihuollon toimijoita on noin 900–1500 laskentatavasta riippuen.