Yhä harvempi korkeakoulussa opiskeleva nainen haluaa lapsia – talous ja terveys ovat isompia esteitä kuin ilmastonmuutos
Lapsia toivovien naisten osuus laski seitsemän prosenttiyksikköä neljässä vuodessa.
Korkeakoulussa opiskelevista miehistä 63 prosenttia ja naisista 59 prosenttia toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa. Kuva: LEHTIKUVA / Irene StachonYhä harvempi korkeakouluissa opiskelevista naisista haluaa lapsia, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta.
Lapsia toivovien naisten osuus laski seitsemän prosenttiyksikköä siitä, kun tutkimus viimeksi tehtiin vuonna 2021.
Korkeakoulussa opiskelevista miehistä 63 prosenttia ja naisista 59 prosenttia toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa. Noin neljännes lapsettomista opiskelijoista ei osaa vielä sanoa, haluaako lapsia tulevaisuudessa.
”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa lapsensaantitoiveet vähenevät, vaikka syntyvyys on laskenut etenkin matalasti koulutetuilla. Yhtä selkeää syytä viimeaikaiselle lapsitoiveiden vähenemiselle ei ole”, kertoo tutkimuspäällikkö Johanna Närvi tiedotteessa.
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin keväällä 2024 nettikyselyllä, joka lähetettiin 12 000:lle satunnaisesti valikoituneelle 18–34-vuotiaalle perustutkinto-opiskelijalle yliopisto- ja ammattikorkeakouluissa. Kyselyyn osallistuivat myös ne vuoden 2021 vastaajat, jotka yhä opiskelivat.
Naisilla huoli jaksamisesta vanhempana sekä oma terveydentila olivat myös yleisiä lastensaannin esteitä, miehillä puolestaan parisuhdetilanne.
Tutkimuksessa havaittiin, että psyykkisesti kuormittuneet opiskelijat toivovat harvemmin lapsia kuin ei-kuormittuneet ja he myös kertovat lastensaannin esteistä muita useammin.
Naisilla huoli jaksamisesta vanhempana sekä oma terveydentila olivat myös yleisiä lastensaannin esteitä, miehillä puolestaan parisuhdetilanne.
Lastensaannin esteistä taloudellinen tilanne ja kokemus yhteiskunnan riittämättömästä tuesta ovat selvästi yleistyneet viime vuosina sekä miehillä että naisilla.
Yleisimmät lastensaannin esteet lapsettomilla opiskelijoilla ovat keskeneräiset opinnot, taloudellinen tilanne, haluttomuus sitoutua pieniin lapsiin, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen sekä nuori ikä tai kypsymättömyys.
Sen sijaan ilmastonmuutoksella tai kokemuksella Suomesta ei-lapsiystävällisenä maana ei havaittu olevan yhtä suurta merkitystä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat