

Vihreä on suosittu väri. Näin voi päätellä, kun seuraa Snellmanin ja Atrian käymää tavaramerkkikiistaa brändivärin rekisteröinnistä.
Snellman on käyttänyt tummaa vihreää tuotteissaan 1990-luvun lopulta lähtien. Värin rekisteröinti sai Atrian kuitenkin älähtämään. Sekin otti tummanvihreän värin pakkauksiinsa vuoden 2020 uudistuksessa.
Värin käytöstä kannattaa vääntää, sillä vihreään liitetään pääosin hyviä asioita.
”Vihreään liittyy myönteisiä mielikuvia tuoreudesta, kestävyydestä, luonnollisuudesta ja luotettavuudesta. Nämä ovat elintarvikeyritykselle houkuttelevia”, Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Johanna Frösén kertoo.
Lisäksi Snellmanin käyttämä tumma, murrettu vihreä viestii hillittyä arvokkuutta ja premium-laatua.
Kaiken kukkuraksi vihreä väri ja ympäristötietoisuus liittyvät mielikuvissa toisiinsa, usein myönteisessä mielessä.
”Vihreä saa punaisen näyttämään punaisemmalta ja itse tuotteen houkuttelevammalta.”
Onko Snellmanilla kenties tarkoitus brändäytyä vihreänä lihatalona? Frösén ei usko, että erityisesti ympäristö- ja kestävyysteemat olisivat tavaramerkin taustalla.
”Snellmanilla on kuitenkin ollut pitkään tämä väri käytössä, ja se on osa heidän brändiään.”
Vihreän pakkauksen ja punaisen lihan yhdistelmä on Frösénin mukaan kuitenkin voimakas katseenvangitsija.
”Vihreä tarjoaa punaiselle vahvan kontrastin. Vihreä saa punaisen näyttämään punaisemmalta ja itse tuotteen houkuttelevammalta.” Tämän vihreän sävyn Snellman tahtoo rekisteröidä tavaramerkikseen. Vihreä pakkaus saa punaisen lihan näyttämään entistä punaisemmalta.

Kiistassa ei ole kyse siitä, että väritavaramerkki tarkoittaa Snellmanille yksinoikeutta kaiken vihreän värin käyttöön.
”Kyse on yhdestä tietystä vihreän sävystä. Tavaramerkin kannalta on olennainen kysymys, onko kuluttajalla riski sekoittaa yritysten tuotteet keskenään”, Frösén sanoo.
Hänen mukaansa värillä ei ole parempaa tunnistusvoimaa kuin logolla tai iskulauseella. Yhdessä värit, logot ja sanat kuitenkin muodostavat ulkoasun ja ilmeen, josta yritys tunnistetaan.
PRH:n voimassa olevista yli 56 000 tavaramerkistä ainoastaan 20 on tietyn värin rekisteröintejä yrityksen käyttöön.
Vaikka värit ovat vaikuttava osa yrityksen ilmettä, niitä rekisteröidään tavaramerkeiksi harvoin.
Suomessa vihreän sävyjä on yritetty rekisteröidä yrityksen tavaramerkiksi 2000-luvun aikana kuusi kertaa.
Ympäristötietoisuuden kasvu ei ole johtanut piikkiin vihreän hakemuksissakaan. Snellmanin vuoden 2024 tavaramerkkihakemus on ensimmäinen yli kymmeneen vuoteen.
Vuonna 2012 autolatureita ja lämmityslaitteita valmistava Defa haki suojaa autolämmittimien verkkovirtajohdon vihreälle värille. Hakemus hylättiin.
Vuonna 2007 asunnonvälitysyhtiö Kiinteistömaailma yritti puolestaan rekisteröidä käyttämäänsä vihreää väriä. Myös tämä hakemus hylättiin.
Väritavaramerkit ovat ylipäätään harvinaisia.
Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) voimassa olevista yli 56 000 tavaramerkistä ainoastaan 20 on tietyn värin tai väriyhdistelmän rekisteröintejä yrityksen käyttöön.
Näistäkin yhdeksän on teleoperaattori DNA:n rekisteröimiä vaaleanpunaisen sävyjä.
Tunnetuimpia Suomeen rekisteröityjä väritavaramerkkejä lienevät Fazerin käyttämä sininen, Fiskarsin oranssi ja Hartwallin Long drinkin sinivalkoinen pystyraita.
PRH:n tavaramerkki- ja mallioikeusyksikön toimistopäällikkö Pirjo Aro-Helanderin mukaan väritavaramerkkejä pidetään lähtökohtaisesti erottamiskyvyttöminä. Se tarkoittaa, että värin nähdessään ihminen ei suoraan osaa yhdistää sitä tiettyyn yritykseen tai tuotteeseen.
”Värin täytyy olla ollut riittävän pitkään käytössä ja riittävän tunnettu, jotta se voidaan rekisteröidä tavaramerkiksi”, Aro-Helander selittää.
Tunnetuimpia Suomeen rekisteröityjä väritavaramerkkejä lienevät Fazerin käyttämä sininen, Fiskarsin oranssi ja Hartwallin Long drinkin sinivalkoinen pystyraita.

Aro-Helanderin mukaan Hartwallin tyylinen väriyhdistelmä voi olla helpommin tunnistettavissa kuin tasainen väripinta. Myös värien suhteiden muutoksella voi lisätä tunnistettavuutta.
”Ja jotkin väriyhdistelmät ovat harvinaisempia. Joka tapauksessa näistäkin tarvitaan käyttönäyttöä.”
Paroc oy:n väritavaramerkille on oleellista, että rakennusalalla yrityksen mineraalivilla tunnistetaan punavalkoisesta vinoviivasta.

PRH:n näkökulmasta parasta käyttönäyttöä ovat riippumattomat kuluttajatutkimukset, joissa ihmiset osaavat spontaanisti yhdistää värin tiettyyn tuotteeseen.
Vielä parempi, jos vihjeitä esimerkiksi toimialasta ei anneta tunnistusta helpottamaan.
Myös laajat ja voimalliset mainoskampanjat toimivat näyttönä värin tunnistettavuudesta. Aro-Helanderin mukaan tavaramerkiksi hyväksytyn värin ei tarvitse olla edes erityisen kauan käytössä, jos sen markkinointi on tarpeeksi tehokasta.
Tunnettuus merkityksellisen kuluttajaryhmän keskuudessa on myös perusedellytys. Tuotteen käyttäjien on osattava yhdistää väri tiettyyn yritykseen.
Esimerkiksi eristeitä valmistavan Paroc oy:n väritavaramerkille on oleellista, että rakennusalalla yrityksen mineraalivilla tunnistetaan punavalkoisesta vinoviivasta.
Snellmanille merkityksellinen asiakasryhmä on laajempi. Elintarvikkeissa brändivärin pitäisi olla periaatteessa kaikkien kuluttajien tunnistama.