Matkailuala toipuu, mutta kasvaa vain kituen – ”Suomea ei edelleenkään tunneta maailmalla”

Matkailuala Suomessa on toipumassa koronapandemian alhosta ja Venäjän matkailijoiden tyrehtymisestä, mutta mahdollisuuksia olisi paljon enempäänkin. Matkailu on maailman kolmanneksi suurin ja nopeasti kasvava palveluala, joka pesee Suomessakin monet muut toimialat.

”Meillä puhutaan usein elintarvikeviennistä, vaikka matkailun osuus kansantuotteesta on puolitoistakertainen ja yhtä suuri kuin korkean teknologian vientimme. Tätä ei mielletä vientialaksi, vaikka kysymys on juuri siitä: elämyksiä viedään ja raha jää Suomeen. Lisäksi tämä hyödyttää koko maata ja myös harvaan asuttuja seutuja.”

Näin sanoo Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari, mutta muut toimijat ovat samaa mieltä. Ala onkin laatinut ensi kertaa yhteiset tavoitteet seuraavaan hallitusohjelmaan. Niihin kuluu vientimarkkinointia tekevän Visit Finlandin määrärahojen tuplaaminen kymmenestä 20 miljoonaan euroon, sillä se kasvattaisi matkailituloja yli sadalla ja verotuloja kymmenillä miljoonilla euroilla.

”Tämä on ihan matematiikkaa. Matkailu on kasvava ala, ja meidän pitää edottomasti olla siinä mukana”, Hietasaari sanoi toimittajille tiistaina Helsingissä.

Tarvittaisiin reilu miljardi euroa nostamaan Suomen matkailu Pohjoismaiden keskiarvoon eli 3,6 prosenttiin kansantuotteesta. Suomi kärsi näistä eniten venäläisten kadosta.

Matkailun arvo oli 5,3 miljardia euroa ennen koronapandemiaa eli vuotta 2019. Nyt ulkomaisten yöpyjien määrä on kolmanneksen alempana kuin 2019, ja saavuttaa vanhan tasonsa vasta vuonna 2025. Sekin vaatii rahaa, jolla Suomea tehtäisiin tunnetuksi. Nyt me emme oikein nouse kyselyissä ulkomaalaisten mieleen.

Suomen maakuva on sinänsä toimiva ja turvallinen, mutta pehmeys eli elämyksellisyys puuttuu. Valttimme on vanha tuttu luonto, mutta sen arvo voi nousta ihan eri tavalla, kun kesät Euroopassa kuumenevat. Siksi kesämatkailuun tulisi panostaa enemmän.

Myös ruoka on hyvää ja korkeatasoista erityisesti kaupungeissa, Matkailu- ja ravintola-alan toimitusjohtaja Timo Lappi lisää. Trendinä maailmalla on, että myös kakkoskaupungit kiinnostavat eli Suomessa Turku ja Tampere.

Suomea myydään esimerkiksi yksityisesittelyillä matkanjärjestäjille ja tilauslennoilla valikoiduille turisteille, ja toivotaan, että mielikuvat muuttuvat ja isommankin yleisön kiinnostus kasvaa. Tulijoiden lisäystä edellyttää sekin, että Helsinkiin nousee lähiaikoina ennätysmäärä huippuhotelleja.

Timo Lapin mukaan kasvun esteitä ovat työvoimapula ja kulutusverot, jotka ovat Suomessa niin kireät, että se haittaa matkailua ja ravintoloiden toimintaa. Ala vaatii anniskelun arvonlisäveron alentamista 24:stä 14 prosenttiin, jotta kulutus siirtyisi ravintoloihin. Se parantaisi verotuloja ja työllisyyttä, johon seuraavan hallituksen pitää saada lisävauhtia kiireellisellä työperäisen maahanmuuton edistämisellä.

Seuraavan hallituksen toivotaan myös pitävän huolta Finnairista ja merenkulusta, sillä Suomen matkailu nojaa niihin.

Tästä vuodesta odotetaan hyvää: risteilymatkustajien määrä on palannut koronapandemiaa edeltävälle tasolle, tosin ikäihmiset ovat jääneet pois. Pohjois-Suomi kiinnostaa, ja VR on hankkinut lisää junakalustoa pohjoiseen vieville kiskoille.

Finnair joutui uusimaan Venäjän ilmatilan sulkeutumisen vuoksi strategiansa ja etsii nyt aasialaisisten tilalle korvaavia matkailijoita Intiasta, Lähi-Idästä ja Euroopasta. Toivomuksena seuraavalle hallitukselle on kansallinen lentoliikennestrategia.

Matkailualan toimijat muistuttavat, että kilpailua turisteista käydäänkin ennen kaikkea Euroopan mittakaavassa, sillä eurooppalaiset tekevät suurimman osan matkoistaan Euroopan sisällä.

Kotimaan matkailua vauhditetaan alkuvuonna matkustajaliikenteen arvonlisäveron alentamisella. Verokanta laskee tammi–huhtikuun ajaksi kymmenestä nollaan prosenttiin Suomen sisäisissä juna-, linja-auto-, taksi-, lentokone- ja laivakuljetuksissa. Huojennus ei vaiuta ulkomaanmatkoihin, sillä ne ovat nollaverokannassa muutenkin.