Kotitalousvähennyksen korotuksella havitellaan valtiolle lisätuloja
Kotitalousvähennystä saa muun muassa asennustöistä. Kuvassa peitellään jätevedenpuhdistamoa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan ensi vuoden alusta 400 eurolla. Muutos maksaa valtiolle 25 miljoonaa euroa verotuloja, mutta voi tuoda työpaikkojen kautta lisärahaa valtion kassaan. Sen odotetaan esimerkiksi houkuttelevan osan harmaan talouden työstä verotuksen piiriin.
Vielä tänä vuonna kotitalousvähennys on enintään 2 000 euroa.
Ensi vuonna kotitalousvähennyksellä voi pienentää verojaan 2 400 euroa, joten työn teettämisestä tulee kannattavampaa.
Kokoomuksen varapuheenjohtajan Janne Sankelon mukaan ylärajan nosto parantaa talouskasvun mahdollisuuksia, vaikka ei ratkaisekaan suuria ongelmia.
”Kotona on tekemätöntä työtä, ja tämä tarjoaa kotitalouksille mahdollisuuden teettää sitä työtä verokirjan kautta.”
Ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä uskoo, että enimmäismäärän nostolla on positiivinen vaikutus erityisesti korjausrakentamiseen. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan houkuttele kuluttajia hankkimaan palveluita aikaisempaa enempää.
”Palveluiden puolella yläraja on tullut vähemmän vastaan. Se ei ole niin merkityksellinen”, Malinen arvioi.
Palvelusektorin työpaikkojen kannalta olennaisempaa olisi nostaa korvausprosentteja.
Enimmäismäärän nosto kannustaa jatkamaan työn ostoa siinä vaiheessa, kun aiempi raja paukkuisi. Korvausprosenttien nosto sen sijaan madaltaisi kynnystä ylipäätään alkaa ostaa työtä.
Sankelon mukaan kotitalousvähennystä voisi edelleen kehittää.
Enimmäisrajaa voisi nostaa, mutta myös korvausprosentteja miettiä uusiksi.
”Kysymys on siitä, mikä motivoi kotitalouksia eniten.”
Kotitalousvähennystä on rukattu uusiksi säännöllisin väliajoin.
Vuonna 2009 enimmäismäärä nostettiin 2 300 eurosta 3 000 euroon, vuonna 2012 se pudotettiin 2 000 euroon. Samalla yrityksen työkorvauksesta myönnettävä vähennys laski 60 prosentista 45 prosenttiin, maksetun palkan osalta 30 prosentista 15 prosenttiin.
Tämä näkyi Malisen mukaan palvelualan hiljentymisenä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtajan Tarmo Valkosen mukaan edestakaisin veivaaminen on aiheuttanut kuluttajien keskuudessa epävarmuutta.
”Jos aikoo tehdä pidempiaikaisen korjaushankkeen, ei välttämättä voi luottaa siihen, että vähennys on pari seuraavaa vuotta samanlainen. Tämä on huonoa politiikkaa.”
KATJA SAHLSTEDT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat