Yrittäjä Ari Salmi (vas.), Urjalan kunnanjohtaja Annu Kuusisto ja säätiön puheenjohtaja Jussi Toikka näkevät, että kaikkien tahojen yhteistyö on ollut erittäin hyvää ja yhteinen iso kuva on aina muodostettu. Kuva: Carolina Husu
Nuutajärven lasikylä tavoittelee 100 000 kävijää vuodessa – säätiö vaalii entisen lasitehtaan kulttuuria
Nuutajärven lasikylä sai uuden mahdollisuuden vaikeiden vuosien jälkeen.TilaajalleNuutajärvi
Nuutajärven lasikylän tehdasmiljöö huokuu historian havinaa. Kuva: Carolina HusuNuutajärven lasikylässä aloitettiin lasinpuhallus vuonna 1793. Wärtsilän ostettua tehtaan 1950 alkoi uusi vaihe, kun Kaj Franckin johdolla tehtaan tuotantoa uudistettiin ja tehtaalle palkattiin vakituisia muotoilijoita.
Lasiteollisuuden rakennemuutoksen myötä Nuutajärven tuotanto siirtyi 1990-luvulta alkaen vaiheittain Iittalaan ja teollinen tuotanto loppui 2014.
”Vuonna 2014 tehdas siirtyi pois Nuutajärveltä. Silloin tunnelma oli apea, mutta kyläläisiltä tuli idea perustaa, että rakennetaan kulttuurisäätiö, joka vaalisi aluetta ja sen kulttuuria”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Jussi Toikka.
Kun teollinen toiminta oli loppunut eri kiinteistöissä, alkoi silloinen omistaja Fiskars etsiä uusia omistajia tiloille. Lopulta säätiö osti historialliset tehdaskiinteisöt vuoden 2015 ja 2016 vaihteessa. Uudemman tehdaskiinteistön osti urjalalainen Resand-niminen yritys.
”Säätiö toimi ikään kuin siltana uuden ja vanhan Nuutajärven välillä”, kertoo Urjalan kunnanjohtaja Annu Kuusisto.
Säätiö uusi muun muassa lasikylässä sijaitsevan lasinkoulun uunin ja teki muita välttämättömiä toimenpiteitä. Vanhoissa rakennuksissa oli kuitenkin huomattava korjausvelka, joka vuosi vuodelta vain kasvoi.
”Pystyttiin pelaamaan aikaa eikä menetetty taiteilijoita tai lasikoulua”, jatkaa Toikka.
Joulukuussa 2021 raumalainen Olderman oy osti Nuutajärven kiinteistöt. Olderman oy:n toimitusjohtaja Salmi oli toiminut säätiön valtuuskunnassa. Hän näki Nuutajärvessä potentiaalia ja halusi lähteä kehittämään aluetta sekä alkoi maksaa rakennuksiin syntynyttä korjausvelkaa korjaamalla huonokuntoisia rakennuksia uuteen uskoon.
”Ostaessani Nuutajärven kiinteistöt tiesin suurin piirtein mihin lähdin mukaan. Rakennusten korjaaminen ei ole tuntematonta toimintaa”, sanoo Salmi.
Nuutajärven lasikylässä on kaikkialla esillä taideteoksia. Kuva: Carolina HusuSalmelle tärkeää on lasialan tulevaisuus, ja sen vuoksi hän näkee, että lasikoulu ja taiteilijat ovat erittäin merkityksellisiä Nuutajärven lasikylälle.
”Täällä arvoketju toimii. On oppipoika, kisälli ja mestari. Aina pystyy siis seuraamaan kokeneempaa taiteilijaa ja oppimaan häneltä. Arvoketju on tärkeä marginaalissa käsityöläisammatissa, ja se on vaalimisen arvoinen”, jatkaa Salmi.
Salmen mukaan on Nuutajärven lasikylä pitänyt puhaltaa uudestaan henkiin, vaikka siellä joitain toimintoja olikin säilynyt.
”Jotta toimintaa pystytään järjestämään, täytyy olla tilat kunnossa. Nyt tiloja ja rakennuksia on laitettu kuntoon”, kertoo Salmi.
LasiMakasiinissa järjestetään nykyään erilaisia tilaisuuksia ja konsertteja. Kuva: Carolina Husu
Lintukoto -nimisestä museosta löytyy erilaisia Oiva Toikan suunnittelemia lasilintuja. Kuva: Carolina Husu
Nuutajärven lasikylän miljöössä on muutaman kuukauden aikana käynyt jo yli 10 000 vierailijaa. Kuva: Carolina HusuNykyään Nuutajärven lasikylästä löytyy muun muassa ravintola, pubi, hotelli, konsertti- ja juhlasalina toimiva tila, useampia museoita, erilaisia yrittäjien myymälöitä, lasitaitelijoiden yhteistila, sepän paja ja lasikoulu.
Nuutajärven lasikylän tavoitteena on saada 100 000 kävijää vuodessa. Se on kunnianhimoinen tavoite Urjalan kunnassa sijaitsevalta kylältä.
”Pahin skenaario on selätetty, ja olemme nyt paremmassa tilanteessa kuin aikoihin. Kylän kehitys lähti kyläläisistä ja heidän aktiivisuudestaan”, sanoo säätiön Toikka.
Miten klassikkokohde saadaan herätettyä uudelleen henkiin, kun lähes kaikki toiminta on loppunut?
”Se vaatii työtä ja hyvää tahtoa ympärilleen”, sanoo Salmi.
”Ja kyllä se vaatii myös uskoa ja luottoa siihen, että jotain hyvää tapahtuu. Taisteluhenkeä ja yhteistä paloa oli Nuutajärvenkin ympärillä”, jatkaa Toikka.
”Niin ja pitkäjänteisyyttä. Sitäkin tällaisessa projektissa kaivataan. Täältä ei saa pikavoittoja, mutta vähitellen toiminta laajenee, kun saamme koko ajan lisää tiloja käyttöön”, kertoo Salmi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
