Psykoterapiakeskus Vastaamon tapauksen hurja hintalappu: Valtion korvaussumma uhreille voi kohota jopa kymmeniin miljooniin, uutta henkilöstöä rekrytoitu kymmenen

Psykoterapiakeskus Vastaamon tapaus on monella tapaa hyvin poikkeuksellinen rikostapaus myös rikosten uhreille korvauksia maksavan Valtiokonttorin näkökulmasta.

Valtion varoista maksetut korvaussummat voivat kohota jopa kymmeniin miljooniin euroihin.

Valtiokonttorin rikosvahingot-ryhmän palvelupäällikkö Anne Matilainen kertoo, että korvauksen hakijoiden määrä voi kohota jopa 30 000 ihmiseen.

Muutos on suuri siihen nähden, että Valtiokonttorille tulee vuosittain rikosvahinkoihin liittyviä korvaushakemuksia noin 5 000 kappaletta. Määrä voi kasvaa siis jopa kuusinkertaiseksi normaaliin verrattuna.

Valtiokonttorin on pitänyt valmistautua tulevaan hurjaan korvausmäärään sekä rekrytoimalla lisää henkilöstöä että laittamalla tietojärjestelmiään uuteen uskoon.

Matilaisen mukaan uusia henkilöitä on rekrytoitu yli 10. He tekevät Vastaamoon liittyviä asioita päätyönään.

Mikäli korvauksia hakee 30 000 uhria, voi korvaussumma kohota yhteensä jopa kymmeniin miljooniin euroihin.  Kuva: Sanne Katainen

Toistaiseksi Vastaamon uhreille ei ole maksettu ainuttakaan korvausta Valtiokonttorista. Korvaushakemuksia on tullut rikosvahinkoasioiden asiantuntijajuristi Marjo Salmisen mukaan noin 300 kappaletta.

Salminen muistuttaa, että lopullisen korvaussumman suuruus riippuu siitä, kuinka moni hakee rahaa Valtiokonttorilta.

Mikäli korvauksia hakee 30 000 uhria, voi korvaussumma kohota yhteensä jopa kymmeniin miljooniin euroihin. Joka tapauksessa kyse on hyvin todennäköisesti miljoonien eurojen kustannuksesta.

Yksittäisten uhrien korvaussummat luultavasti vaihtelevat. Salminen huomauttaa, että korvaussummien suuruus riippuu siitä, millaisia ja miten isoja korvauksia uhrit hakevat.

Pelkkä tietomurto ja se, että ihmisten tietoja on levitetty, ei vielä riitä rikosvahinkolain mukaan korvauksen saamiseen. Matilaisen mukaan esimerkiksi kiristäminen ja kiristyksen yritys taas riittävät lain mukaan kärsimyskorvausten perusteeksi.

”Kärsimyksen korvaaminen on tarkoitettu kaikkein vakavimpiin rikoksiin”, Salminen avaa syitä siihen, miksi tietomurto itsessään ei vielä riitä vahingonkorvausten saamiseen.

Kärsimyskorvauksia myönnetään seksuaalirikoksista, törkeistä väkivaltarikoksista sekä vapauteen kohdistuvista rikoksista, kuten vapaudenriistosta.

Vaikka rikosvahinkolain mukaan korvauksia ei valtion varoista saisikaan, rikoksen tekijä on silti vastuussa aiheuttamastaan vahingosta tuomionsa mukaisesti.