Koiraharrastajat ovat katsoneet terveyden rappeutumista läpi sormien ja nyt tilanteeseen halutaan puuttua: ”Tassutulehdukset voivat pahimmillaan rampauttaa täysin”

Tulehtuneita tassuja, hammasongelmia ja sydänsairauksia. Ihmisen parhaan ystävän rooli on toisinaan raskas.

Koirilla esiintyy useita rakenteeseen liittyviä, terveysongelmia aiheuttavia ominaisuuksia. Monet niistä myös periytyvät voimakkaasti.

Uudessa eläinten hyvinvointilaissa kielletään sellaisten yhdistelmien käyttö, joista todennäköisesti aiheutuu jälkeläisille merkittävää hyvinvointihaittaa, kertoo erityisasiantuntija Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä.

Usein keskustelu koirien hyvinvointiongelmista keskittyy tiettyihin piirteisiin, kuten liioiteltuun lyhytkuonoisuuteen.

Koirien terveysongelmat ovat kuitenkin paljon laajempia, osoittaa Luonnonvarakeskuksen tuorein selvitys.

Esimerkiksi atooppisen ihottuman aiheuttama kutina on aivan hirveä vaiva, tutkija Katariina Mäki. Jatkuva kutina on verrattuna pitkäkestoiseen kipuun. ”Krooniset tassutulehdukset voivat pahimmillaan rampauttaa koiran täysin.”

Suomalaistutkimuksen (2018) mukaan yleisimpiin atopiasta kärsivien rotujen joukkoon kuuluvat muun muassa valkoinen länsiylämaanterrieri, bokseri ja englanninbulldoggi.

Jalostukseen ei saisi selvityksen mukaan käyttää myöskään koiraa, jolle on tehty kirurginen toimenpide rakenteellisen vian tai heikkouden vuoksi.

Samoin jalostukseen ei saisi käyttää koiraa, jolla on esimerkiksi tarve jatkuvaan tai toistuvaan lääkitykseen.

Osa hyvinvointia heikentävistä piirteistä liittyy luonteeseen. Selvityksessä esitetäänkin, ettei jalostukseen saisi käyttää esimerkiksi pelokkaita koiria.

Monien vaivojen yleisyys johtuu liian pienestä perinnöllisestä vaihtelusta, Mäki kertoo. Jos kriteerit täyttäviä koiria ei rodusta löydy, on tehtävä roturisteytyksiä tai rotuunottoja.

Risteytysohjelmia on jo esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanielin ja ranskanbulldoggin rotujärjestöillä.

Jos koiraharrastajat eivät itse tee jotakin, ongelmiin on puututtava ulkopuolelta, Mäki pohtii. ”Nyt on se vaihe. Aika paljon koiria pitäisi jättää jalostuksen ulkopuolelle.”

Riskinä lain tiukennuksissa on, että jalostus siirtyy enenevissä määrin Suomen ulkopuolelle. ”Riski on vaikeasti hallittava, siksi ostajia on valistettava.”

Hyvinvointia heikentävien piirteiden suitsimiseksi on kuitenkin Euroopassa kaavailtu rajumpiakin keinoja. Hollannissa on suunniteltu jopa tiettyjen rotujen kuten mopsin omistamisen täyskieltoa.

Paljon julkisuutta viime vuonna sai Norjassa tehty päätös kieltää cavalier kingcharlesinspanielin ja englanninbulldoggin jalostus kokonaan.

Ylempi oikeusaste teki kuitenkin joulukuussa päätöksen, jonka perusteella vain cavalierin jalostuskielto jäi voimaan.

Mäki ei pidä Norjan linjaa parhaana vaihtoehtona. ”On paljon tehokkaampaa, kun keskitytään haitallisiin ominaisuuksiin.”

Haitallisia ominaisuuksia voi nimittäin ilmetä millä tahansa rodulla, hän tähdentää.

Esimerkiksi rottweiler on maailmalla paikoin kehittymässä jo niin lyhytkuonoiseen suuntaan, että niiden kuvat näyttävät käsitellyiltä.

Liioitellut piirteet eivät usein edes vastaa enää rotumääritelmää.

Mäki toivoo, ettei muutokseen suhtauduttaisi uhkana, sillä se sisältää myös mahdollisuuksia.

”Mitä enemmän tiedetään hyvinvointihaitoista ja niiden periytymisestä, sitä paremmin haittoja pystytään torjumaan.”

Lakia varten tehdyt selvitykset mahdollistavat myös sen, että pennunostajien on helpompi saada terveysseikkoja väheksyneet kasvattajat edesvastuuseen.

Oikeudessa voidaan punnita, onko kasvattaja huomioinut terveyteen liittyvät näkökohdat riittävissä määrin jalostusvalinnoissaan.

On myös odotettavissa, että lain myötä Kennelliitto päivittää eri rotujen PEVISA:t (perinnöllisten tautien vastustamisohjelmat) uuden vaatimustason mukaiseksi.

Pääasiassa rotujärjestöt päättävät, millaisia tutkimuksia jalostukseen käytettäviltä koirilta vaaditaan.

Edellisen, vuonna 2020 julkaistun raportin jälkimainingeissa Kennelliitto kuitenkin tiukensi englanninbulldoggin jalostukseen käytettävien yksilöiden terveysvaatimuksia.

Mäen mukaan kriteerien pääperiaatteissa ei ole vastuullisille kasvattajille juuri mitään uutta, sillä he ovat toimineet terveysnäkökohdat huomioiden aiemminkin.

Suomessa seulontatutkimuksia tehdään jalostuskoirille varmaan enemmän kuin missään muualla, hän painottaa.

Jalostus on myös epävarmaa: Aina voi tulla yllätyksiä, vaikka kaiken tekisi oikein. Testaus ja terveysongelmaisten koirien karsiminen kuitenkin vähentää riskejä.

Miltä Mäki toivoisi koiramaailman näyttävän 10 vuoden päästä?

”Se olisi sellainen maailma, jossa roturisteytyksiä olisi nykyistä helpompi tehdä. Dokumentoituina ja hyvin suunniteltuina.”

Rotuun pääsyyn vaikuttaisi enemmän koiran olemus kuin pelkkä polveutumisen tarkastelu. ”En tarkoita, että kaikki sekoitettaisiin. Laajempi rotukäsite ratkaisisi kuitenkin aika monta asiaa.”