MT on kertonut lähiaikoina paristakin tutkimustuloksesta, jotka ovat herättäneet keskustelua. Niitä on toisaalta pidetty niin itsestään selvinä, että ne on leimattu humpuukiksi.
14. tammikuuta MT uutisoi norjalaisista tutkimustuloksista, joiden mukaan työstään nauttivan, rauhallisen ja lempeän hoitajan lehmät voivat ja tuottavat hyvin.
”Kun viljelijä on kärsivällinen ja taputtelee ja koskettelee eläimiään, se heijastuu positiivisesti myös eläinten käyttäytymiseen”, tutkija Kristian Ellingsen sanoo tutkimuksesta kertoneella Science Nordic -verkkosivustolla.
Eläimen hyvä olo voi parantaa tuottavuutta, mutta stressaantunut lehmä erittää hormoneja, jotka heikentävät maitotuotosta ja hedelmällisyyttä.
Hoitajan levottomuus tekee lehmästäkin levottoman.
Tieto ei yllättänyt MT:n Facebook-seuraajia. Monien mielestä asia on tuttu kaikille eläinten kanssa työskenteleville ja muillekin maalaisjärkeen menevä.
”Päivänselvä asia eläinten parissa työskenteleville. Ajan- ja rahanhukkaa tuollaset tutkimukset”, Maria Varsell sanoi.
Taina Kaskisen mielestä tämäkin tieto kannatti tutkia. ”Miksi väheksyä toisen tekemää työtä? Vaikka asia on itselle tuttu ja läheinen, se ei välttämättä ole sitä toisille, joille sillä voi olla merkitystä ja/tai avartaa näkemyksiä.”
”Pätee ihmislapsiinkin”, huomautti Aira Hynninen Ravandoni.
Kipakampaa sananvaihtoa aiheutti VTT:n tutkimustulos, jonka mukaan kuoreton klapi vähentää sytytysvaiheen pienhiukkaspäästöjä.
Keuruulaisen polttopuuyrittäjän teettämän tutkimuksen mukaan kuoritun klapin tuottamat syttymisvaiheen pienhiukkaspäästöt putoavat kuorimisen ansiosta kahdeksasosaan ja häkäpäästötkin puoleen.
Facebook-kävijöiden enemmistö suhtautui tulokseen huvittuneena ja jatkoi visiointia:
”Höylätty klapi on vielä parempi ja ei mee tikkuja käsiin”, neuvoi Esa Hofslagare. Timo Vihersaari kehotti pyöristämään myös kulmat.
Olli J. Ojasen mielestä ”nykyinen virallinen suhtautuminen savuun ja palokaasuihin on aikalailla hysteeristä”.
Pekka Mäkelä huomauttaa, että ilman pienhiukkasista vain 5–10 prosenttia syntyy kotitalouksien tai maatalouden päästöistä. ”Suurin osa osa päästöistä on Suomen ja muiden maiden teollisuuden aikaansaamia.”
Juha Tynskä keksi, että kuoret voi vielä myydä erikseen ”sytykkeinä”.
Ossi Selus pohti, maksaako toimenpide vaivaa, kun kuoriminen vähentää tuntisaavutusta ja konekustannus kasvaa, jos työn tekee kuorimakoneella, jota pyörittää traktori.
Jari Vuoriheimo laittaisi vain puuta uuniin ja lämpöä kotiin, tyyli on vapaa. ”Kaikkea humpuukia sitä on.”
Kimmo Poikelan mukaan savun syy on koivun ja lehtipuiden tuohen terva.
Timo Vihersaari kertoo omat sytytysvinkkinsä: ”Kuiva ja kuoreton koivuklapi syttyy hyvin kun sen kastaa lamppuöljyyn ja päällystää ohuella kerroksella parafiiniä. Kokeilen seuraavaksi kastamista kyllästettyyn kloraattiliuokseen, jonka jälkeen se kuivatetaan. Nimittäin kuiva ja kuoreton koivuklapi ei syty kovin vähällä.”
EIJA MANSIKKAMÄKI