"Lomia jaetaan sen mukaan, kenellä on kouluikäisiä lapsia" – lapsettomilta odotetaan työelämässä enemmän jaksamista ja joustoa kuin perheellisiltä

Tahattomasti lapsettomat kokevat työelämässä syrjintää niin lapsettomuuden vuoksi kuin lapsettomuushoitoihin liittyen. Lapsettomien yhdistys Simpukan keväällä tekemän kyselyn vastaajista joka kolmas ilmoitti kokeneensa syrjintää työelämässä.

Syrjintää kokeneista kolmella viidestä syrjintä liittyi työvuorojen, vuosilomien ja juhlapyhien järjestelyihin.

"Lomia ja vapaita jaetaan usein sen mukaan, kenellä on kouluikäisiä lapsia. Lapsettomana minulta odotetaan enemmän jaksamista ja joustoa, kuin heiltä, jotka elävät lapsiperhe-elämää", kertoo eräs kyselyyn vastanneista.

Rekrytointiin liittyvää syrjintää kertoi kokeneensa 16 prosenttia vastaajista. Lapsettoman ja lapsettomuushoitoja läpikäyvän työntekijän kohdalla on myös voitu pidättäytyä ylennyksistä, vakinaistamisesta tai kouluttamisesta. Lähes puolet syrjintää kokeneista kertoi, että ongelmia oli työpaikalla yleisemminkin yhdenvertaisessa kohtelussa.

"Joillain työpaikoilla joustot on rakennettu ajatellen vain lapsiperheitä, ja esimerkiksi etätyömahdollisuus on saatettu evätä lapsettomuuden perusteella", sanoo Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repo.

Lapsettomilta työntekijöiltä edellytetään kyselyn vastausten perusteella usein enemmän joustoa ja jaksamista kuin niiltä työntekijöiltä, joilla on lapsia. Niin esihenkilöt kuin kollegat saattavat odottaa, että lapseton työntekijä on aina valmis töihin.

"Kohtaan usein olettamusta, että koska minulla ei ole omia biologisia lapsia, voin hyvin tehdä töitä 24/7, eikä minulla ole muuta elämää", sanoo kyselyyn vastannut nainen.

Monella kyselyyn vastanneella oli kokemuksia erilaisesta epäasiallisesta kohtelusta ja vähättelystä liittyen lapsettomuuteen ja lastenhankinta-aikeisiin, keskenmenoihin ja esimerkiksi ammattitaitoon. Osa kyselyyn vastanneista kertoi tietävänsä tai epäilevänsä, että työpaikka, vakinaistaminen tai ylennys oli jäänyt saamatta tahattoman lapsettomuuden vuoksi.

Lapsettomuushoitojen ja työn yhteensovittaminen on työlästä, ja syrjintää kokeneista joka kolmas ilmoittikin syrjinnän liittyneen lapsettomuushoitojen järjestämiseen.

"Työpaikalla saattaa olla ymmärtämättömyyttä lapsettomuushoitoja kohtaan, mikä voi ilmetä esimerkiksi työajan joustojen tai vapaiden epäämisenä tai epäasiallisena kommentointina", Repo kertoo.

Yksi keskeinen ongelma lapsettomuushoitoja tarvitsevalle työntekijälle ovat epäselvät ja työnantajakohtaiset sairauslomakäytännöt. Niiden lapsettomuushoitojen ajalta, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä, ei kaikille työntekijöille makseta sairausajan palkkaa.

Lapsettomuushoidoissa käyvien on lisäksi usein välttämätöntä kertoa työpaikalla hoidoista, jotta tarvittavat vapaat järjestyisivät. Tämä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan muiden lasta toivovien kanssa ja altistaa pahimmillaan epäasialliselle kohtelulle.

"Jotta tahatonta lapsettomuutta kokevat olisivat yhdenvertaisessa asemassa, tulisi työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjen koskea myös lapsettomia ja lasta toivovia perheitä, muistuttaa Simpukan puheenjohtaja Katja Helenelund.

"Lisäksi lapsettomuushoitojen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta tulisi maksaa sairausajan palkkaa ja lapsettomuushoitoja tulisi koskea samanlainen syrjinnän kieltävä lainsäädäntö kuin raskautta."

Tällä viikolla vietetään Simpukka-viikkoa, joka huipentuu jo 28. kertaa vietettävään Lapsettomien lauantaihin. Viikon tehtävänä on muistuttaa, ettei kaikista toiveistaan huolimatta tule äitejä tai isiä, ja että joidenkin matka vanhemmaksi on pitkä ja kipeä, tahattomasti lapsettomien etuja ajava ja vertaistukea tarjoava järjestö kertoo.

Simpukan työelämäkyselyyn pyydettiin verkossa vastauksia tahatonta lapsettomuutta kokeneilta. Kyselyyn vastasi 320 henkilöä, joista 98 prosenttia oli naisia.