Kännykän tapainen arkikapine voi yllättäen tuoda viestin ajalta, jolloin valuuttana käytettiin turkiksia.
Sanan nokia on arveltu tulevan jo kadonneesta sanasta ”nois”, jonka genetiivimuoto olisi ollut ”nokiin”. Nokiilla on arveltu tarkoitetun tummaa soopelia tai näätää. Nokian kaupungin vaakunassa musta näätä kapuaa Nokianvirran vartta ylös.
Soopeli ei liene kuulunut Suomen eläimistöön. Myös näädän mustat värimuodot ovat peräti harvinaisia. Siksi selitystä on etsitty muualta.
Kielentutkija R.E. Nirvi liittää nokia-alkuiset paikannimet vesistöihin. Nirvi päättelee, että vielä tuhat vuotta sitten nokiilla olisi tarkoitettu vesissä elävää himoittua turkiseläintä, majavaa. Tuohon aikaan majavan saattoi hyvällä onnella yhyttää Hämeestä ja Pirkanmaalta. Puoli vuosituhatta myöhemmin lattahäntiä tavattiin enää Lapista.
Eläimen nimi nois on saattanut vakiintua merkitsemään arvokasta turkista yleensä. Kun näätä syrjäytti majavan arvokkaimpana turkiksena, nimitys siirtyi kenties näädälle. Nokiin sekoittuminen sanaan noki selittäisi mielleyhtymän mustiin turkiseläimiin.
Nokia on voinut tarkoittaa myös turkisten kauppapaikkaa, sillä Nokianvirta oli aikoinaan tärkeä vesireitti. Ainakin tänä päivänä Nokia liittyy läheisesti kaupankäyntiin pörsseissä ja marketeissa.
TOPI LINJAMA