”Turvallisuuden suursäätila on hankala”, sanoo Suomen puolustusministeri ja arvioi Venäjän pyrkivän pitkään ja voimakkaaseen vastakkainasetteluun Euroopassa

Kaikki merkit viittaavat siihen, että Venäjä pyrkii pitkäaikaiseen ja voimakkaaseen vastakkainasetteluun Euroopan maiden kanssa, arvioi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Eikä Venäjä yksin, vaan maailmanlaajuisten kumppaniensa kanssa.

Puolustushallinnon mielestä tilanne on erittäin vakava, Häkkänen sanoi painottaen kahta viimeistä sanaa. Hallitus käykin nyt läpi infraa ja logistiikkaa ja ”tulppaa” fyysisiä ja kyberuhkia.

”Meillä on uusi turvallisuuspoliittinen suursäätila, joka on valitettavan hankala mutta samalla toiveikas, sillä lännellä on edelleen muun muassa teknologinen etumatka.”

Häkkänen puhui Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan toimittajaseminaarissa tiistaina Helsingissä.

Ministeri kertoi myös koettaneensa ”ripauksen rauhoittaa” viimeaikaisia puheita. Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoi maanantaina, että Suomessa reserviläisten tulee pitää itsensä ja kansalaisten kotivaransa kunnossa siltä varalta, että Yhdysvaltain tuki Euoopalle heikkenisi parin vuoden sisällä.

Häkkäsen mukaan Yhdysvallat kyseenalaistaisi kuitenkin koko oman arvovaltansa ja maailmankaupan, jos se lähtisi kyseenalaistamaan Naton artikla 5:ttä eli keskinäisiä turvatakuita.

Suomen ja Yhdysvaltojen DCA-puolustusyhteistyösopimus julkistetaan tällä viikolla ja allekirjoitetaan Washingtonissa ensi viikolla, Häkkänen kertoi.

Kun Suomen turvallisuus rakentui aiemmin oman puolustuksen, EU-jäsenyyden, kansainvälisen oikeuden ja hyvän Venäjä-suhteen varaan, nyt kansainvälinen säännöstö ja Venäjä ovat lentäneet pidäkkeinä romukoppaan, Häkkänen sanoi.

Tilalle on tullut Nato-, Jef- ja muun yhteistyön tuoma pelote. Perustana on edelleen oma puolustus ja vahva maanpuolustustahto.

Tahtoa on Ukrainallakin, mutta lännellä ei ole nyt riittävää kykyä tuottaa sille puolustustarvikkeita.

”Rahaa on, mutta kapasiteettia puuttuu. Jos siinä ei onnistusta riittävän nopeasti, Ukraina ei kykene puolustautumaan”, Häkkänen varoitti.

Venäjän asetuotannolle ei sen sijaan näy rajoja.

MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jarno Limnéll ennakoi, että Venäjän vaikuttaminen voimistuu ja että Suomessa tarvitaan nyt toivoa ja realismia.

”Jos toivo hukkuu turvattomuuden alle, meille ei käy hyvin. Turvallisuudentunnetta luodaan eniten lähipiirissä: kodeissa, koulussa, työpaikolla ja harrastuksissa. Isoimmat kyberhyökkäykset käydään ihmisten mielissä.”

Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren varoitti Lähi-idän konfliktien valumisesta Eurooppaan. Siksi Suomella on tärkeää olla oma linja.

Dahlgren huomautti, ettei islamistiradikaalien pääpesäke ole enää Jemen tai muu Lähi-itä, vaan Ranska, Venäjä, Venäjän Wagner-joukot, Niger, Burkina Faso ja Mali.

”Sahelin alue Afrikassa on pahin jihadismin keskittymä. Siellä kytee ryhmiä, jotka ovat pieniä ja mobiileja ja joilla on varusteita ja rahaa.”

Suomi voi suojautua ryhmiltä pysäyttämällä niitä ja estämällä niiden tuleminen Eurooppaan sekä viemällä koulutusta.

”Ihmiset jäävät kotimaahansa, jos heillä on siellä tulevaisuuden näkymiä.”