Nuorison toivottomuus on kasvanut, mutta se ei näy Maaningalla
Nuoret arvostavat rauhallista ja turvallista elämää maalla.Tilaajalle
Joona Sidoroff (edessä) pelaa ja nuorisotyöntekijä Kimmo Pölkki jännittää takana. Kuva: Pentti VänskäEräs maalaiskylän nuorisotyöntekijä kertoi taannoin maaseudun nuorten kokemasta ulkopuolisuudesta: yhteiskunta ei välitä, kun ei edes poliisia näy ratsaamassa mopojen virityksiä.
Tuorein nuorisobarometri on kertoo samaa: ennätysmäärä eli puolet nuorista suhtautuu pessimistisesti maailman tulevaisuuteen. epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttavat maailmanpoliittinen tilanne, vallitsevat arvot ja asenteet sekä työn saaminen.
Myös tyytyväisyys omaan elämään on vähentynyt, ja usko omaan tulevaisuuteen horjuu.
”He ovat helposti lähestyttäviä, avoimia ja tolkun nuoria.”
Käydäänpä kysymässä. Maaningan nuorisotalo noin 50 kilometrin päässä emokaupunki Kuopiosta sijaitsee järven rannalla koulun yhteydessä.
Siisteissä sisätiloissa päivystää nuorisonohjaaja Kimmo Pölkki.
”Minusta Maaningan nuoret eivät koe eivätkä valita, että heidät olisi hylätty. He ovat helposti lähestyttäviä, avoimia ja tolkun nuoria. Perusasiat kuten käytöstavat ovat kunnossa. He myös ymmärtävät, minkälaista on elää maalla nuorena”, Pölkki pohjustaa.
”Tietenkin jos ei ole rahaa eikä töitä, voi olla toivotonta.”
”Huoletonta elämää ilman turhaa kiirettä ja hälinää.”
Seitsemännen luokan vastikään päättäneet Ninni Korhonen ja Sofia Salomaa rakentavat majaa ja syövät kaupasta haettuja eväitä. Kaverukset eivät halua kuviin, mutta puhuvat mielellään.
He asuvat noin kymmenen kilometrin päässä Käärmelahdessa ja kulkevat täältä vanhempiensa kyydissä kotiin.
”Joskus pelataan jalkapalloa ja riehutaan salissa tai istutaan rannalla tai leikkipuistossa. Välillä ollaan iltakymmeneenkin asti”, tytöt kertovat.
”Täällä maalla on rauhallista ja turvallista, ja vaikka olisi myöhään ulkona, ei tarvitse pelätä. Huoletonta elämää ilman turhaa kiirettä ja hälinää.”
Päihteisiinkään ei kuulemma törmää.
”Harrastuksia on vain ala-asteikäisille, samoin kesäleirejä.”
He kaipaavat yläasteikäisille muitakin harrastuksia kuin lentopalloa ja sählyä.
”Joku vuosi täällä oli tanssia, mutta sekin oli hiukan pienemmille ja se loppui. Ylipäätään harrastuksia on vain ala-asteikäisille, samoin kesäleirejä”, tytöt kertovat.
Tulevaisuuteen kuuluu lukio Siilinjärvellä ja joku kiva ammatti.
”Joka päivä tulee uusia ajatuksia: tänään sairaanhoitaja ja huomenna kampaaja. Varmaan kasilla pitäisi jo tietää”, Ninni miettii.
”Minä voisin olla luokanopettaja tai terapeutti”, Sofia pohtii.
Ensi vuonna tyttöjä odottavat rippikoulu ja mopokortin ajaminen.
”Ja kevarilla pääsee 16-vuotiaana vielä nopeammin!”
Minne, sitä ei Korhonen osaa sanoa, mutta kesätyö on tiedossa: kananmunien pakkaajana.
”Vapaa-ajalla virvelöin Mustanvirran sillalta haukia.”
Myös niinikään 7. luokan päättänyt Joona Sidoroff, 14, käy nuorisotalolla viettämässä aikaa.
”Hengaan kavereiden kanssa ja pelaan. Vapaa-ajalla virvelöin Mustanvirran sillalta haukia. Perkaan ne itse ja äiti tekee haukipyöryköitä.”
Asuminen maalla on mukavaa, kun ei ole meteliä.
Mopokin on ja toiveissa on pari lisää, kunhan saa kortin.
”Jonkinlainen mekaanikko, Kuopiossa on lähin koulu”, Joona kertoo ammattihaaveistaan.
Joskus käydään kaupassa ja leivotaan. Bändikämppäkin on.
Nuorisotalo tarjoaa kouluaikoina kolmena iltapäivänä viikossa tekemistä niille, joiden ei tarvitse kiirehtiä koulukyytiin tai joiden ikä riittää mopoon, mopoautoon tai traktoriin.
Koulun liikuntasalissa voi pelata pallopelejä ja nuorisotalon puolella video- ja lautapelejä, pingistä ja biljardia. Joskus käydään kaupassa ja leivotaan. Bändikämppäkin on.
Pölkki kertoo, että ohjattua toimintaa tarjoavat 4H, Maaningan Mahti ja koulun jälkeen harrastamisen Suomen malli. Naapurikunnissa voi pelata pesä- ja jalkapalloa tai jääkiekkoa.
Lähimmät lukiot ovat Pielavedellä, Siilinjärvellä ja Kuopiossa, ja ammattikoulut Siilinjärvellä ja Iisalmessa.
Pölkki on toiminut 11 vuotta nuorisonohjaajana Maaningalla. Hän tapaa nuoria myös koulussa välitunneilla ja voi opettaa tunneillakin esimerkiksi tunnetaitoja.
Kuopioon hän lähtee valvomaan, kun omat nuoret juhlivat koulun päättäjäisiä, sataman yötä, tai tivolin saapumista.
”Sinne mekin yleensä jalkaudumme katsomaan, miten ne pärjäävät.”
”Ainoa vakituinen ohjelmanumero on perjantaisin bingo, jossa kaikki ovat mukana.”
Pölkki on myös tutkinut nuoria Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Nuorisokasvatuksen johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelmassa. Hän kysyi ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Kuopion maaseutualueiden nuorilta, mitä kunnallisia nuorisotyön palveluita he käyttävät.
Ilmeni, että erilaisista toimintamuodoista juuri avoin nuorisotilatoiminta on suosituin. Nuoret haluavat tehdä itseään kiinnostavia asioita ja viettää aikaa kavereiden kanssa.
”Täällä nuorisotalollakin nuoret saavat tehdä asioita oman kiinnostuksensa mukaan. Ainoa vakituinen ohjelmanumero on perjantaisin bingo, jossa kaikki ovat mukana ja palkintona karkkipussi ja limukka.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
