• Olisiko tässä ratkaisu siihen, että Suvivirrestä ei tarvitse riidellä joka kevät?

    Jokakeväinen keskustelu Suvivirrestä on oireellinen aikamme kuva, pohtii MT:n päätoimittaja.
    Suvivirsi on koululaisille merkki kesäloman alkamisesta.
    Suvivirsi on koululaisille merkki kesäloman alkamisesta. Kuva: Jarkko Sirkiä, koonnut: Elias Piilola
    Uutiset|Koulutus
    12.6.202606:00
    Kolumni
    Jussi Orell
    Lue artikkelin tiivistelmä
    • MT:n päätoimittaja käsittelee toistuvaa Suvivirsi-keskustelua ja sen taustaa.
    • Espoon saama 10 000 euron uhkasakko nosti kiistan jälleen julkisuuteen.
    • Kirjoittaja ehdottaa, että hallitusohjelmaan lisättäisiin maininta virsien sallimisesta kouluissa.

    Tympäiseekö sinuakin keväinen, onneksi taas hetkeksi rauhoittunut keskustelu Suvivirrestä koulujen kevätjuhlissa? Niin minuakin, mutta siitä huolimatta se valikoitui tämän kolumnin aiheeksi. Tai oikeastaan juuri siksi. Esitän kirjoitukseni lopuksi ratkaisuehdotuksen.

    Suvivirren (Jo joutui armas aika) historia juontuu tiettävästi 1600-luvun Ruotsiin. Suomalaiseen virsikirjaan se tuli käännösversiona 1700-luvun alussa. Harvinaisena tuon ajan virtenä sitä pidetään alun luontokuvauksen takia. Vasta sen jälkeen mukaan tulee opettavaisempi sävy.

    Mediassa toistuu kaava, jossa Suvivirsi-uutisointi alkaa hyvissä ajoin samaan tapaan kuin Suomen todennäköisen Euroviisu-voiton hehkuttaminen. Onhan Suomi jälleen vedonlyöntitilastoissa korkealla. Lopulta Suomi ei voita viisuja eikä virttä kielletä. Jälkimmäisestä voi iloita. Ehkä ensimmäisestäkin, sillä viisufinaalin järjestäminen on isäntämaalle poskettoman kallista.

    Suomi ei voita viisuja eikä virttä kielletä.

    Suvivirsi-gate sai lisäkierroksia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan langetettua Espoon kaupungille 10 000 euron uhkasakon joulu- ja kevätjuhlien järjestelyistä. Koululaiseen oli lautakunnan mukaan kohdistunut ”välitöntä vakaumukseen perustunutta syrjintää”, koska vanhempia ei ollut etukäteen tiedotettu Suvivirren ja Varpunen jouluaamuna -laulun kuulumisesta ohjelmistoon.

    Kaikille oppilaille tarkoitettu juhla ei Opetushallituksen mukaan ole uskonnollinen tilaisuus, vaikka siihen sisältyisi uskontoon viittaavia elementtejä. Koulun on kuitenkin tiedotettava tilaisuuksien sisällöstä, jotta huoltaja ja oppilas voivat halutessaan jättää osallistumatta osaan ohjelmasta. Uhkasakon lisäksi lautakunta kehotti Espoota maksamaan koululaiselle 2 500 euron ja huoltajalle 750 euron hyvityksen. Espoo ei aio maksaa korvauksia.

    Virsikeskustelu on aikamme kuva perinteiden ja yksilönoikeuksien suhteesta. Kukin saa uskoa tai olla uskomatta, mutta samalla voi kysyä, meneekö lapsi tai nuori todella rikki virren kuuntelemisesta. Kärjistynyt keskustelu mahdollistaa väärien tulkintojen levittämisen aikana, jolloin polarisoitumista ei tarvittaisi yhtään lisää. Suvivirren osalta tämä näkyy väitteinä virren laulamisen kieltämisestä.

    Polarisoitumista ei tarvittaisi yhtään lisää.

    Ja sitten lupaamaani ratkaisuehdotukseen. Mitä jos seuraava hallitus kirjaisi ohjelmaansa, että Suvivirttä ja Varpusta jouluaamuna saa laulaa täysin palkein kouluissa myös jatkossa. Aihe on jo politisoitunut, koska siitä on pauhattu eduskuntaa myöten. Nykyinen ohjelma on 244-sivuinen, edellisellä oli mittaa 213 sivua. Kyllä yksi lause kansakunnan kohtalonkysymyksestä vielä sekaan mahtuu.

    Hallitusohjelmaa odotellessamme voimme vetää henkeä ja keskittyä nauttimaan suvesta. Hyvää kesää kaikille Maaseudun Tulevaisuuden lukijoille!

    Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja

    Lisää aiheesta
    • Suomen kieltä oppimassa. Kuvituskuva.

      Politiikka | Kaikkonen: Maahanmuutolla on monet kasvot

    • Suvivirsi voidaan laulaa päiväkodin kevätjuhlassa. Yksittäinen virsi ei tee tilaisuudesta uskonnon harjoittamista. Kuvituskuva.

      Kulttuuri | Saako Suvivirren laulaa päiväkodin kevätjuhlassa? Opetushallitus täsmensi ohjeitaan

    Artikkelin aiheet
    suvivirsi
    uskonnonvapaus
    koulujen juhlat
    hallitusohjelma
    yhtenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle