Tänä talvena eteläisten revontulten bongaaja on erityisen onnekas

Ken oleskelee talviaikaan pohjoisen Lapin leveysasteilla, saa taivaan värivalot yläpuolelleen harva se yö. Aina revontulet eivät vain näy, jos pilvet peittävät taivaan.

"Revontulia näkyy sitä varmemmin, mitä pohjoisemmaksi mennään", sanoo tutkija Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta.

"Suomen alueella Kilpisjärvi ja Utsjoki ovat varmimmat revontulialueet: siellä revontulet näkyvät kolmena yönä neljästä. Vielä pohjoisempana Norjan puolella revontulia näkyy sään salliessa joka yö."

Revontulet syntyvät, kun Auringon sinkoamat hiukkaset eli aurinkotuuli tavoittaa Maan ilmakehän. Hiukkaset virittävät ilmakehän atomeja ja molekyylejä törmätessään niihin. Kun viritystila purkautuu, energia vapautuu erivärisinä valoina.

Hiukkaset ohjautuvat Maan napa-alueiden ympärille, ja revontulet näkyvät vain näillä alueilla. Näiden revontuliovaalien koko vaihtelee muun muassa Auringon aktiivisuuden mukaan.

Tyypillisesti revontulia pystyy ihailemaan pohjoisen Fennoskandian, Huippuvuorten, Islannin, Pohjois-Kanadan, Alaskan ja Siperian leveyspiireillä. Iso osa revontulialueista on asumatonta.

Koko Suomi on revontulialuetta, mutta paljon etelämpänäkin taivaan tulia voi joskus bongata.

"Ehdotonta etelärajaa revontulien näkemiseen ei ole. Suomessa ihan etelärannikolla revontulia esiintyy noin kerran kuukaudessa, jos pilvet eivät vain estä näkyvyyttä", Laitinen kertoo.

"Äärimmäisen harvinaisia revontulet alkavat olla Välimeren alueella. Kaikkein suurimpien avaruusmyrskyjen aikana revontulia voi näkyä siellä asti, mutta näin tapahtuu vain muutaman kerran vuosisadassa."

Samalla logiikalla tarvitaan melko voimakas aurinkotuulipuuska, jotta revontulet näyttäytyvät Etelä-Suomen taivaalla.

Kuluva vuosi ei ole erityisen otollinen revontulien ystäville Etelä-Suomessa, sillä Auringon aktiivisuus on nyt hyvin alhainen. Revontulivuosissa on paljon eroja.

"Etenkin etelän revontulten näkymiseen Auringon aktiivisuudella on iso vaikutus. Auringon aktiivisuusjaksossa on 11 vuoden kierto, ja nyt ollaan ihan pohjalla, eli Aurinko on ollut hyvin hiljainen pari viime vuotta. Aktiivisuus on lähdössä nyt vasta nousuun ja 4–5 vuoden kuluttua se on huipussaan", Laitinen arvioi.

Sen sijaan Lapissa revontulia näkyy aina aika hyvin, vaikka Auringolla olisi hiljainen ajanjakso.

Suurimpia esteitä revontulien näkemiselle ovat pilvet, keinovalot ja ihmisen melko huono hämäränäkökyky. Ilmatieteen laitos neuvoo verkkosivuillaan, että pimeässä kannattaa oleilla puolisen tuntia, jotta silmät ehtivät tottua pimeään. Paikan pitäisi olla kaukana kaupungin ja liikenteen valoista, mieluiten niin, että avoin näkymä avautuu pohjoisen suuntaan.

Moni yhdistää revontuliin pakkassään. Pakkasella ei kuitenkaan ole revontuliin muuta yhteyttä kuin se, että kirkkaalla pakkaskelillä pilviä ei todennäköisesti ole näkyvyyttä haittaamassa. Revontulet loimottavat taivaalla pakkasista riippumatta.