Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajat uskovat alan tulevaisuuteen, ainakin ammattiopisto Livian kalatalous- ja ympäristöopiston seminaarin ryhmätöissä.
Vahvuuksia ovat hyvät kalakannat, kotimaisen kalan markkinat sekä kalastajien osaaminen. Myös kuntien asenne perinteistä elinkeinoa kohtaan on myötämielinen.
Suurimmat mahdollisuudet liittyvät uuteen teknologiaan ja kehitykseen. Laatutyö on takuu ja lähiruoka tulevaisuuden tuote.
Kalastajat näkivät mahdollisuuksia myös kuoreen ja silakan rannikkokalastuksessa sekä hoitokalastuksessa. Joillekin keskittyminen suoramyyntiin on tulevaisuuden strategia, lähes kaikille yhteistyö on tarpeen.
Mahdollisuuksien toteuttamiseen kalastajat toivovat apua erityisesti viranomaisilta ja tutkijoilta.
Tärkeitä tukitoimia ovat kehittämishankkeet ja investointien rahoitus, kalastusoikeudet, kalastuksen sijainninohjaus sekä kutualueiden kunnostus.
Tutkimuksen tulisi paremmin palvella elinkeinon tarpeita. Erityisesti viranomaisten ja kalastajien tiedonvaihto on tärkeää, säädösten ja ohjeiden ”suomentaminen” erittäin tärkeää.
Mahdollisuuksien lisäksi olemassa on myös uhkia.
Niistä pahimmaksi kalastajat nimesivät WWF:n, ympäristöviranomaiset sekä yksinomaan luonnonsuojelunäkökulmasta tehdyt päätökset.
Vahinkoeläimet estävät kalastuksen monilla alueilla kokonaan.
Muita ulkopuolisia uhkia ja esteitä ovat jäykkä ja hidas byrokratia, kalastusrajoitukset, rantojen sulkeutuminen ja sosiaalisen median ammattikalastajavastaisuus.
Alan omiksi esteiksi nähtiin kalastajien ikääntyminen, jatkajien puute, uuden vastustaminen ja riippuvuus yhdestä saaliskalalajista.
Ryhmätyö tehtiin laivaseminaarissa, johon osallistui 56 ammattikalastajaa Merikarvian ja Kemiönsaaren väliseltä merialueelta.
REIJO VESTERINEN