Remontointi maaseudullakärsii energiavaatimuksista
Markku Vuorikari Luvanvarainen remontti edellyttää jatkossa rakennuksen energiatehokkuuden parantamista. Kiinteistön omistaja saa itse päättää, millä keinoin energiaa säästetään, kunhan asetuksen vähimmäisvaatimus täyttyy. Rakennusvalvonta pelkää, etteivät resurssit riitä suunnitelmien ja hakemusten käsittelyyn. Kuva: Viestilehtien arkistoMTK pelkää, että korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset hankaloittavat maaseudun kiinteistöjen kunnostamista. Järjestö lähetti asiasta huolestuneen lausunnon ympäristöministeriöön (YM) heinäkuussa.
Nyt maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on edennyt eduskuntakäsittelyyn. Lain astuttua voimaan valtiovalta aikoo säätää siihen erillisen asetuksen korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksistä.
”Suunniteltujen energiatehokkuusvaatimusten voimaantulo tarkoittaisi, että maaseudun vanha rakennuskanta hylättäisiin ja hävitettäisiin korjausrakentamisen sijaan. Tämä ei voi olla yhteiskunnan tarkoitus”, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola hämmästelee.
Hän vaatii, että ainakin maatalouteen liittyvä korjausrakentaminen jätetään asetuksen ulkopuolelle.
Myös maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on esittänyt YM:lle, että maatilarakennukset poistettaisiin asetuksen piiristä.
MMM:n yliarkkitehdin Raija Seppäsen mielestä asetuksessa ei ole huomioitu, että Suomessa on paljon eri-ikäistä, kulttuurillisesti arvokasta rakennuskantaa.
”Korjausrakentamisessa energia-asiat eivät saisi jyrätä perinteitä.”
Esitys on ristiriidassa kulttuuriperinnön ja rakennusten suojelun kanssa.
Pelkona on, että asetus velvoittaa pientenkin remonttien yhteydessä lisäämään eristystä, uusimaan vanhat ikkunat ja asentamaan tupaan teknisiä laitteita energian säästämiseksi. Etenkin puulämmitteisissä taloissa toimenpiteet tuntuvat liioitelluilta.
Kuulostaa vaivalloiselta, että remontoijan täytyy teettää perusteelliset laskelmat ja suunnitelmat saadakseen rakennusvalvojalta poikkeusluvan energiansäästöön tähtäävien investointien välttämiseksi.
”Rakennukset jäävät pian korjaamatta, koska on helpompi rakentaa uutta”, Seppänen pohtii.
Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset koskevat kaikkia lämmitettäviä rakennuksia. Niin broilerihallit, maatilojen päärakennukset kuin koulut ja kunnantalotkin kuuluvat asetuksen piiriin.
Asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) vakuuttaa, että energiaremontti vaaditaan vain, kun se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavaa jonkin muun vapaaehtoisesti aloitettavan remontin yhteydessä.
”Kun esimerkiksi talon ulkovaippaa korjataan tai kun teknisiin järjestelmiin tehdään muutoksia, luvanvaraisuus täyttyy ja energiatehokkuus täytyy huomioida”, Kiuru kertoi torstaina toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa Helsingissä.
Kiuru lupaa, että asetukseen tulee jouston varaa. Muun muassa rakennusperintökohteissa ”ei ruveta järjettömyyksiin”, eikä energiatehokkuus kiilaa kaiken muun edelle. Muun muassa uusiutuvan energian käyttö lämmityksessä tuo joustoa vaatimuksiin.
Kiuru vakuuttaa, ettei energiatehokkuuden parantaminen koske kaikkia remontteja. Luvanvaraisuutta ei myöskään laajenneta koskemaan yhä useampia remontteja.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat