Yksi tapa parantaa maailmaa on yrittää vaikuttaa eri maiden hallituksiin poliittisesti.
Sitä on tehty tällä viikolla Turkissa Istanbulissa, missä on ollut koolla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin 57 jäsenmaan 281 kansanedustajaa, Suomestakin puolentusinaa.
Tavoitteena on ollut saada järjestöön uutta potkua ja uudistusta vuoden 1975 Ety-kokouksen asialistaan, Helsingin hengessä.
Tumma- ja jakkupukuiset kansanedustajat – valtaosa miehiä – ovat saaneet aikaan paljon puhetta ja paperia sekä päätöksen siitä, että Etykin 40-vuotisjuhlia vietetään vuonna 2015 Helsingissä. Tässäkin loppuasiakirjassa korostetaan ihmisoikeuksia.
Kokouksessa käsiteltiin jäsenmaiden esille nostamia asioita.
”Meille oli tärkeää kertoa täällä, että maahamme tullut kultakaivos pilaa luontoamme”, Kirgistanin edustaja Chynybai Tursunbekov kertoi MT:lle kahvitauolla.
Kansanedustajien kokouksen kannanotot eivät ole sitovia, mutta he vievät ne tiedoksi hallituksilleen.
He olivat huolissaan arktisen alueen turvallisuudesta, kun liikenne lisääntyy. He toivoivat Itämeren maiden tekevän yhteistyötä öljyn ja vaarallisten aineiden kuljetusten sekä bioenergian tuotannon kanssa.
Vesivarojen riittävyys huoletti, samoin viljelysmaan köyhtyminen ja pilaantuminen sekä pankkimaailman keinottelu ruuan hinnalla. Köyhien nälkä voi johtaa yhteiskunnalliseen epävakauteen.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaadittiin sitovia päästörajoja kasvihuonekaasuille.
Syyriassa tuomittiin kemiallisten aseiden käyttö ja ohjusten ampuminen siviilikohteisiin.
Kaikesta ei päästy yksimielisyyteen: kokouslähteiden mukaan Venäjä, Turkki, Kazakstan ja Valkovenäjä halusivat listalta pois itselleen kiusallisia ihmisoikeusasioita. Esimerkiksi Turkin kurdikysymys jäi äänestettäessä ilman painostuslauselmaa.
Myös ihmisoikeusrikkomuksista syytetyn Kazakstanin kokousedustaja Adil Akhmetov oli tyytyväinen.
”Täällä on väitetty, ettei hallituksemme tee ihmisoikeusasioissa mitään, mutta demokratiakehitys on edennyt.”
Moitteista huolimatta maa aikoo jatkaa Etyjin jäsenenä.
”Puhuminen on tärkeää. Helsinki oli kaiken pohja, ja prosessia pitää ehdottomasti jatkaa.”
EIJA MANSIKKAMÄKI