Yritykset joutuvat varastoimaan jätteitään – kunnalliset jätevoimalat eivät niitä ota

Suomen jätevoimalaverkosto on rakennettu liki 80-prosenttisesti kuntien yhdyskuntajätettä varten. Elinkeinoelämän jätteitä otetaan polttolaitoksiin vain vähän.

Kehityspäällikkö Timo Hämäläinen kuntien jätehuoltoa edustavasta Suomen Kiertovoima ry:stä kertoo, että uudistuvan jätelain myötä kunnat saavat vastaanottaa ulkopuolisten toimijoiden jätettä yhä vähemmän, joten poltto ei tarjoa helpotusta elinkeinoelämän kierrätyskelvottomiin jätteisiin. Hämäläisen mukaan jätteiden vienti voi tarjota ratkaisun yrityspuolelle.

Väliaikaisena ratkaisuna osa yrityksistä varastoi jätteitään, minkä laki sallii kolmen vuoden ajan. Toimitusjohtaja Otto Lehtipuu EK:n jäseniin kuuluvasta Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:stä kertoo, että elinkeinoelämällä on jäänyt varstoihin jätettä osin hintateknisistä syistä. Kierrätyskelvottomista jätteistä on valmistettu rinnakkaispolttolaitoksissa käytettävää kierrätyspolttoainetta, jonka kivihiili pieksee halpuudellaan tällä hetkellä.

Lehtipuu pitäisi koko kansantalouden etuna, että julkisin varoin rakennetut kuntien jätevoimalat avattaisiin myös elinkeinoelämän jätteille.

Suomessa yhdyskuntajätettä ohjautuu yhdeksään jätevoimalaan. Niiden toiminta-alueet vaihtelevat ympäryskunnista koko maan mittakaavaan. Riihimäen ja Lahden laitoksille saapuu jätteitä koko Suomesta.

Vanhimmat jätevoimalat on rakennettu Kotkaan 2008 ja Riihimäelle 2007.

”Nykyiset jätevoimalat ovat käytössä vähintään 2030-luvulle”, Hämäläinen arvioi.

Hän ei usko, että Suomessa tulee pulaa jätteestä. ”Voimalat ovat enemmän kuin täynnä tulevat vuodet.”

Ylitarjonnan takia kuntien jätelaitokset ovat jopa vieneet yhdyskuntajätettä Ruotsin ja Viron voimaloihin.

Erityisesti Lounais-Suomesta on viety jätettä, koska suunnitelma Saloon rakennettavasta jätevoimalasta on ollut vastatuulessa.

Hämäläisen mukaan Suomessa on tarvetta sekä Salon voimalalle että elinkeinoelämän jätteitä vastaanottaville ratkaisuille.

Yhdyskuntajätteestä korkeintaan muutama prosentti päätyy kaatopaikoille.

Muovin kierrätys ei Hämäläisen mukaan nakerra jätevoimaloiden toimintaa lähivuosina.

”Kuluttajien lajittelukäyttäytyminen ei muutu hetkessä, eikä läheskään kaikkia muovipakkauksia saada kerättyä riittävän puhtaina.”

Tällä hetkellä kotitaloudet kierrättävät muovia noin 50 000 tonnia, mikä on alle kaksi prosenttia kaikesta yhdyskuntajätteestä.

Hämäläisen mukaan keräyksen tehostamista jarruttaa kierrätysmuovin heikko kysyntä Euroopan teollisuudessa. Viime kesään asti kierrätysmuovia vietiin Kiinan teollisuudelle, kunnes Kiina kieltäytyi vastaanottamasta enempää muovijätettä.