Voiko yritysten ilmoittamiin päästötietoihin luottaa? Suomessa kehitetään tarkistusjärjestelmää ilmastoraportoinnille ja -lupauksille

Yhä suurempi osa sijoittajista ja kuluttajista vaatii yrityksiltä tietoa niiden vaikutuksista ympäristöön. On syntynyt päästötietojen viidakko, jossa kaikki ei kestä lähempää tarkastelua. Myös hiilineutraaliuslupauksia vilisee siellä täällä jäätelöpurkkien kyljistä hotellien mainoksiin.

Akateemikko, Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala iloitsee lähtökohtaisesti siitä, että yritykset raportoivat päästöjään ja asettavat ilmastotavoitteita vapaaehtoisesti.

Toki raportoinnissa on parantamisen varaa. Kulmalan mielestä yrityksiä ei kuitenkaan voi syyttää siitä, että koko hiilijalanjälkilaskenta on vielä alkuvaiheessa.

"Tutkijoiden ongelma on saada laskennasta luotettavaa."

Kulmalan johtamassa tieteen lippulaivassa eräänä tavoitteena on luoda tarkistusjärjestelmä yritysten ympäristöraportoinnille ja ilmastotavoitteiden toteutumiselle. Asioita voitaisiin syynätä esimerkiksi tilintarkastuksen yhteydessä.

Suomalaisyrityksistä valtaosa liittää vastuullisuustietoja vuosikertomuksiinsa. Ilmastovaikutusten raportoinnin suhteen maastamme löytyy useita edelläkävijöitä.

Jotta raportti on kattava, sen täytyy Kulmalan mukaan sisältää elinkaaren aikaiset päästöt eli esimerkiksi rakentamisessa myös materiaalien valmistus- ja käyttövaiheiden kaikki päästöt.

Koko arvoketjun päästöihin viitataan yritysten vastuullisuusraporteissa termillä scope 3. Osa firmoista raportoi vain oman toimintansa eli lähinnä energiankäytön päästöjä (scope 1 ja 2).

Yritysten ilmastolupauksilla ei Kulmalan mukaan ole merkitystä, jos niiden toteutumista ei seurata. Hän huomauttaa, ettei edes valtaosa valtioista ole suoriutunut lupauksistaan. Hiilidioksidin päästöt ilmakehään ovat vähenemisen sijasta kaksinkertaistuneet Kioton sopimuksen tavoitevuodesta 1990.

YK:n yritysvastuuverkosto Global Compact kannustaa ja edesauttaa yrityksiä tekemään päästövähennyslupauksia. Verkostoon kuuluu yli 12 000 yritystä, joista 134 Suomessa.

Sitoutumalla Science Based Targets (SBT) -aloitteeseen yrityksillä on kaksi vuotta aikaa asettaa tieteeseen perustuvat vähennystavoitteet scope 1 ja 2 -päästöille sekä scope 3 -päästöille, jos ne kattavat yli 40 prosenttia yrityksen kokonaispäästöistä.

PK-yrityksille on tarjolla yksinkertaistettu prosessi ja löyhemmät päästövaatimukset.

Asiantuntija Karoliina Koistila Global Compact Network Finlandista kertoo, että yritykset raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta vuosittain. SBT-aloitteen verkostossa yritysten on myös helppoa vertailla laskelmiaan ja tavoitteitaan.

"Ne yritykset, jotka ovat asettaneet 1,5 asteen SBT-tavoitteet, edustavat tarvittavaa kunnianhimon tasoa ja niistä olisi hyvä muidenkin yritysten ottaa esimerkkiä", Koistila sanoo viitaten Pariisin sopimuksen tavoitteeseen pitää maapallon ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteessa.

Hyviä pyrkimyksiä siis löytyy, jotta yritysten päästötietojen ja -lupausten seuraamisesta saataisiin helpompaa ja luotettavaa.

Lue lisää:

Atria ja Metsä Group eivät ilmoita kaikkia päästöjään toisin kuin Valio, HKScan, UPM ja Stora Enso – yhtiöistä kaikilla on kunnianhimoisia ilmastolupauksia, kuten "maidontuotannon päästöjä vähennettävä 50 prosenttia"