Keväällä metsähallitus vannoi, että suunniteltu metsähallituksen metsätaloustoimintojen yhtiöittäminen ei missään tapauksessa johtaisi metsiemme myyntiin ulkomaille. Silloin oltiin kiireellä yhtiöittämässä Metsähallituksen toimintoja omaksi yhtiökseen.
Yhtiöittämiseen johtavaa lakia oli valmisteltu poliittisten intohimojen eikä asiaperustelujen pohjalta. Valmistelu oli tehty salassa, asiantuntijat sivuutettu ja sidosryhmät suljettu ulkopuolelle (Suomen Kuvalehti 13/2014). Metsähallitusta seitsemän vuotta johtanut Jyrki Kangas oli tiukin asiaperustein vastustanut yhtiöittämistä. Hän erosi päivänä,
jolloin metsäpoliittinen selonteko tuli eduskuntaan.
Metsähallitus on tehnyt viime vuosina ennätystuloksia ja tuloutukset valtiolle ovat kasvaneet. Vain Veikkaus ja Fortum tekevät enemmän tulosta kuin Metsähallitus. Eli kysymys ei ollut siitä, että Metsähallitus tarvitsisi tukea toimintansa kehittämiseen. Metsähallitus omistaa kolmasosan Suomen pinta-alasta, joten ei ole yhdentekevää kuka niitä hallinnoi ja omistaa.
Jos Metsähallitus olisi yhtiöitetty, niin ehkä se olisi jonain päivänä myyty rahapulassa eniten tarjoavalle, esimerkiksi amerikkalaiselle eläkesäätiölle? Koska yhtiöittämishanke meni jäihin, ollaan nyt metsiämme myymässä suoraan ulkomaille.
Monikansalliset yhtiöt tai rahastot tuskin metsiämme hoitavat sen jälkeen, kun ovat ne hakanneet alas. Ne häipyvät ennen kuin istutusvelvollisuus iskee. Mielestäni on oltava hyvin varovainen tiellä, joka johtaa kasvottomien yhtiöiden pääsyyn valtiomme omaisuuden hallinnoimiseen.
Sen sijaan, että metsistä saataisiin tuloja valtion kassaan jatkossakin, niin nyt ne myydään rahapulassa eniten tarjoavalle. Kysymys on myös turvallisuuspolitiikasta.
Myydä voi vain kerran.
Riitta Kuismanen
sosiaali- ja terveydenhuollon
opettaja (kd.)
Pirkkala