Suomen ruokavienti takkuaa muun muassa epäselvän työnjaon vuoksi – yritykset valittelevat, ettei euroja tule vientikoulutuksista huolimatta

Suomen ruokavienti oli viime vuonna 1,75 miljardia euroa, työ- ja elinkeinoministeriön ennakkoarvio kertoo (MT 13.1.). Tavoite on kolme miljardia euroa.

MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios pitää tavoitetta mahdollisena.

”Mutta en usko sen onnistuvan nykyisellä rakenteella ainakaan kovin nopeasti. Kasvua on vähän”, hän täsmentää.

Vientityötä tuetaan hankkeilla, joiden loppuessa tuki lakkaa. Toimijoita on monta, eikä niiden työnjako kentällä ole selvä.

Maa- ja metsätalousministeriö, Business Finland, ely-keskukset, kaupungit ja kunnat rahoittavat hankkeita paljon. Ninioksen mielestä suuri osa menee päällekkäin.

”Food from Finland toimii kohtalaisen hyvin. Mutta tarvitaan myös muita palveluita, joita tarjotaan hankevetoisesti. Yrityksiltä tulee hyvin paljon palautetta, että on osallistunut vientiosaamisen koulutukseen vaikka viiden eri organisaation järjestämänä, eikä euroja ole tehty ollenkaan. Aika nopeasti alkaa valitus asiasta.”

Suomi on ruokaviennin arvon kasvattamisessa edelleen ensiaskelien alkupäässä. Esimerkiksi Irlannilla oli myös tavoite lisätä ruuan vientiä. Tavoite oli kirjoitettu hallitusohjelmaan.

Viime vuonna maan ruokavienti oli noin 13 miljardia euroa. Vuonna 2010 se oli noin kahdeksan miljardia, maan vientiyhtiö Bord Bian vuosikatsaus kertoo.

Bord Bia vastaa kutakuinkin Suomen Business Finlandia, mutta on keskittynyt vain elintarvikkeiden vientiin.

”Irlannissa kaikki palvelut on keskitetty, koulutus, markkinointitoimet, rahoitus ja kaikki mitä yritykselle voidaan tarjota. Bord Bia on yrityksen konsultti, rahoittaja ja sparraaja”, Ninios kertoo.

Bord Bian budjetti ruuan markkinointiin on 48,2 miljoonaa euroa tänä vuonna. Food from Finlandin budjetti viime vuonna oli 1,6 miljoonaa euroa.

Kalaneuvoksen toimitusjohtaja Veijo Hukkanen ihmettelee Suomen tukipolitiikkaa. Tänään uutisoidun vientiringin yrityksistä kolme muuta suunnitteli maanantaina vientituen hakua.

Hukkanen ei ollut paikalla, sillä kala-ala ei saa tukea valtiolta.

”Kala-alalle on Brysselissä määrätty niin. Me emme kala-alan yrityksenä saa suoraa vientitukea, kuten muut elintarvikealan yritykset. Myöskään 28 miljoonan investointiimme emme saaneet tukirahoja.”

Hukkasen mielestä Suomi ei tue yrityksien vientiä riittävästi. Tukea pitäisi maksaa suoraan yrityksille.

MTK on vientiringissä mukana taustalla, koska yritykset tarvitsevat kipinöitä yhteistyön aluksi.

”Kyselyissä yrityksistä ei ole moni kieltäytynyt yhteistyöstä, mutta niillä ei ole tietoa, miten sitä tehdään. Mitkä ovat sopivat rajat, joiden puitteissa yhteistyö on mahdollista?”

Perusmalleja on neljä: brändi- ja markkinointiyhteistyö, vientirenkaassa mukana oleminen ja yhteisen vientiyrityksen perustaminen.

MTK on nostanut profiiliaan vientikentällä viime aikoina.

”Lopullinen tavoite on tuottajahintojen nousu”, Ninios täsmentää.

Lue myös:

Uuden ajan yhteistyötä ruokaviennissä – neljä perheyritystä alkaa yhdessä viedä huippulaatua Aasiaan

Elintarvikkeiden vienti vaatii aikaa ja rahaa: "ihmissuhteita ei rakenneta muutamassa kuukaudessa"