Sanomalehtiä luetaan useimmiten digitaalisena – myös yli 65-vuotiaat lukevat uutiset ennemmin verkosta

Sanomalehtien lukeminen digitaalisena on ensimmäistä kertaa Suomessa kaikissa ikäryhmissä yleisempää kuin niiden lukeminen painettuna. Muutos käy ilmi Kansallisesta mediatutkimuksesta.

Viimeisen vuoden aikana myös yli 65-vuotiailla sanomalehden lukeminen digitaalisena oli yleisempää kuin printtilehden lukeminen.

Kaikista suomalaisista 88 prosenttia lukee sanomalehtisisältöjä digitaalisena. Yleisintä digilukeminen on 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Heistä 95 prosenttia lukee sanomalehtensä digitaalisena.

”Matka painetusta lehdestä nykyiseen monen muodon tarjontaan on ollut sanomalehden usean vuosisadan mittaisessa historiassa varsin lyhyt. Siihen nähden lähes kaikkien, myös vanhempia ikäluokkia edustavien, suomalaisten siirtyminen digitaalisen uutismedian käyttäjiksi on ollut varsin nopeaa”, arvioi Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan 96 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Sanomalehtien lukeminen on Uutismedian liiton mukaan Suomessa hyvin tasapuolista: lehtiä luetaan ahkerasti kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä sekä eri tuloluokkien kotitalouksissa.

Tutkimuksen tilanneen Media Audit Finland Oy:n mukaan suomalaisten sanomalehtien lukeminen on melko vakiintunutta. Digitaalisen sisällön lukeminen on osa arkea yli 60 prosentilla ja painetun lehden avaa lähes päivittäin edelleen 40 prosenttia suomalaisista.

Painettua sanomalehteä lukee hieman yli joka toinen suomalainen, nuorimmista runsas neljännes ja vanhimmista kolme neljästä.

Pelkästään painettuna sanomalehtiä lukee 344  000 suomalaista. Vain digitaalisena sanomalehtiä lukee 1,9 miljoonaa suomalaista. Sekä painettuna että digitaalisena sanomalehtiä lukee niin ikään 1,9 miljoonaa suomalaista.

Runsas kolme miljoonaa suomalaista lukee aikakauslehtiä painettuna tai digitaalisena vähintään kuukausittain. Aikakauslehdissä suomalaiset suosivat vielä painettua lehteä hieman digilehteä enemmän.

Lähes 60 prosenttia suomalaisista kertoo, että heidän talouteensa tilataan maksullista kotimaista sanomalehteä joko painettuna tai digitaalisena. Lähes puoleen talouksista taas tilataan maksullista kotimaista aikakauslehteä. Hieman alle viidennes kertoo, että heillä on tapana ostaa kotimaisten aikakauslehtien irtonumeroita.

Kansallisen mediatutkimuksen toteutti Kantar TNS. Tutkimukseen vastaa vuosittain 23  000 suomalaista.

Painettujen aikakauslehtien lukijamäärä pieneni Kansallisen mediatutkimuksen mukaan 1,9 prosenttia edellisvuodesta.

Siitä huolimatta noin joka kolmas mittauksessa mukana olleista aikakauslehdistä onnistui kasvattamaan lukijamääräänsä. Lehden lukijamäärä kertoo, kuinka monta lukijaa painetun lehden yhdellä numerolla on keskimäärin.

Tutkimuksen mukaan lehtiryhmistä lukijamääräänsä kasvattivat ruoka- ja juomalehdet, harrastelehdet sekä autoilun ja tekniikan lehdet. Eniten uusia lukijoita edelliseen mittaukseen verrattuna sai apteekin asiakaslehti Terveydeksi!, joka kasvatti printtiyleisöään 39  000 uudella lukijalla.

”Tulos on upea ajassa, jossa kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa ja inflaatio ja korkojen nousu syövät kuluttajien ostovoimaa”, Aikakausmedian markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Itävuo sanoo tiedotteessa.

Lukijamääriltään suurimmat aikakauslehdet ovat tutkimuksen mukaan tänäkin vuonna asiakaslehtiä. Kärkeä pitivät S-ryhmän julkaisema Yhteishyvä ja K-ryhmän julkaisema Pirkka. Yhteishyvällä lukijoita on yli 2,1 miljoonaa ja Pirkalla yli 1,6 miljoonaa.

Yleisölehdistä suosituimpia ovat Eeva, Suomen Kuvalehti sekä Aku Ankka. Yleisölehdillä tarkoitetaan medioita, joita ostetaan tilaamalla tai irtonumeromyynnistä ja jotka ovat laajasti kaikkien saatavilla.

Yhteensä painetuilla aikakauslehdillä oli mittauksen mukaan yli 3,4 miljoonaa lukijaa. Mittauksessa oli mukana 84 aikakauslehteä.