Otkes selvitti: Nuorten huumekuolemien syynä usein opioidien ja bentsojen samanaikainen käyttö

Suomessa nuorten tapaturmaisten huumekuolemien syynä on suurimmassa osassa tapauksista opioidien ja bentsodiapsepiinien samanaikainen käyttö. Asia kävi ilmi Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tekemässä tutkinnassa.

Otkes varoittaa, että näiden huumeiden yhtäaikaisen käytön vaaroja ei ole tunnistettu riittävästi. Opioidien ja keskushermostoa lamaavien aineiden samanaikainen sekakäyttö voi aiheuttaa kuolemaan johtavan hengityslaman matalillakin pitoisuuksilla.

Otkes tutki viime vuonna tapahtuneita alle 25-vuotiaiden tapaturmaisia kuolemia, joissa kuolemansyynä arvioitiin olevan huumausaineiden aiheuttama myrkytys.

Näitä tapauksia kirjattiin viime vuonna 79 kappaletta. Uhreista noin neljä viidesosaa oli miehiä, ja kuolema tapahtui usein nuoren nukkuessa. Kuolleiden keski-ikä oli noin 21 vuotta. Kuolleiden joukossa oli myös kaksi alaikäistä.

Kolmessa tapauksessa kuoli yhtäaikaisesti kaksi nuorta. Vain muutamassa tapauksessa oli Otkesin mukaan viitteitä ulkomaalaistaustasta.

Otkesin selvitys osoitti myös, että nuorten huumekuolemat koskettavat koko Suomea. Tapauksia on sattunut erityisesti isoissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Tapahtumapaikkana on ollut usein yksityisasunto.

Tutkinnanjohtaja Hanna Tiiringin mukaan huumeisiin kuolee muitakin kuin esimerkiksi päihdetaustaisten perheiden lapsia.

”Meidän pitää unohtaa ajatus ja stigma siitä, että huumeisiin kuolleet nuoret tulisivat päihdetaustaisista perheistä tai vaikeista oloista. Nuorten huumekuolemat koskettavat meitä kaikkia”, Tiirinki sanoo Otkesin tiedotteessa.

Osa näistä nuorista menestyi hyvin koulussa tai sen ulkopuolella omalla alallaan.

Tiirinki myös toteaa, ettei nuori aikuistu yhdessä yössä täytettyään 18 vuotta, vaikka hän virallisesti onkin silloin täysi-ikäinen.

”Tämä siirtymä nuoresta täysi-ikäiseksi täytyy huomioida paremmin riittävän tuen ja hoidon tarjoamisessa.”

Otkes antoi tutkimusraportissaan suosituksia siitä, miten nuorten tapaturmaisia huumekuolemia kyettäisiin estämään. Suomeen tulisi saada esimerkiksi yhtenäinen hoitoonohjausjärjestelmä, jota kehittäisi sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa.

Samoin hätäkeskuspäivystäjän tehtävänkäsittely olisi myrkytystapauksissa muokattava sellaiseksi, että hän kykenee saamaan riittävän tilannekuvan oikean kiireellisyysluokan ja tehtävälajin määrittämiseksi.