Analyysi: Tästäkään vuodesta ei tule helppo

Vuodet 2020 ja 2021 muistetaan koronasuluista, -rokotuksista ja -kuolemista ja päättynyt vuosi 2022 ennen kaikkea Venäjän aloittamasta sodasta Ukrainassa. Meidät rauhan ajan kasvatit kohtasi sodan pelko ja aloimme varautua.

Energiankäytössäkin maailma kääntyi päälaelleen: puulämmitys, hiili, turve ja ydinvoima nousivat hylkiöistä viimeiseksi toivoksi, ja villasukista tuli täyssähköautoa tärkeämpi joululahjatoive.

Uuteen vuoteen on ollut aina mukava lähteä valoisin ajatuksin ja täynnä toivoa. Se sopii tänäkin vuonna, mutta samaan aikaan kannattanee kauhoa jäitä hattuun.

Alkavastakaan vuodesta ei nimittäin tule helppo. Saamme ehkä sähkönhinnan kuriin, jos Olkiluoto-3 läpäisee koeohjelmansa kunnialla, siipipyörät kestävät ja säännöllinen tuotanto alkaa 8. maaliskuuta. Ydinvoima lienee juuri nyt odotetuinta energiaa ikinä.

Sähkökriisiä voi helpottaa myös sää: jos talvi jatkuu ainakin tammikuun leutona koko Euroopassa, kuten on ennustettu. Samalla energiariippuvuus Venäjästä pienenee.

Emme tiedä, mitä siirtoa hyökkääjä miettii seuraavaksi tai saako se painostettua muita maita tuekseen, mutta alkavalta vuodelta voi odottaa lisävarustelun ja -pakotteiden ohessa myös rauhanneuvotteluja. Ukrainan presidentti toivoi joulun alla jo talveksi rauhaan keskittyvää kansainvälistä huippukokousta. Sodan alkamisen vuosipäivä on 24. helmikuuta.

Mahdollista on myös sodan laajeneminen tänä vuonna, jos Venäjä niin päättää.

Suomi ja Ruotsi toivovat Unkarin ja Turkin sinetöivän Nato-jäsenyytensä. Unkari on luvannut vahvistaa Suomen sopimuksen helmikuussa, mutta päivämääriä on annettu ja peruttu ennenkin eikä Turkki ole antanut vielä yhtäkään.

Täällä kotimaassakin tapahtuu. Kotitalouksia kurittavat lainankorkojen lisäksi inflaatio, ja vaikka kummankin pienenemisestä puhutaan, puheisiin kannattaa suhtautua varoen. Inflaation hidastumisen kääntöpuoli on työvoima- ja tarvikepulan hellittäminen ja yksityisen kysynnän hiipuminen. Seurauksena voi olla työttömyyttä.

Lappuja luukuille voivat tuoda myös työmarkkinaneuvottelut, jotka sumppuuntuvat alkuvuoteen. Aloitusta odotellaan vientialoilta, mutta Teollisuusliitolla ja Teknologiateollisuudella voi olla vaikeuksia sovittaa näkemyksiään yhteen: työntekijät ovat ilmoittaneet tiivistävänsä rivejään ja pitävänsä esillä saksalaista metallialan sopimusta. Siinä sovittiin 8,5 prosentin palkankorotuksista kahdessa vuodessa plus 3 000 euron kertaerästä plus veroporkkanoista.

Tähän tasoon tähtää myös Suomea liikuttava tai seisauttava mahtiliitto, Auto- ja kuljetusalan AKT.

Mahdollisen lakkoilun lisäksi tavallinen kansa saa tuta myös uudet hyvinvointialueet. Vuodenvaiheessa koittanutta muutosta on kutsuttu myös nimellä kaaos, sillä päivystykset ovat jo ruuhkautuneet, ja kaikkia jännittää, siirtyvätkö potilaiden tiedot uusiin systeemeihin oikein ja onnistuuko työntekijöiden palkanmaksu, kun työnantajat vaihtuvat.

Sain pientä esimakua hiljattain, kun kunnan työntekijä antoi vanhukselle liudan puhelinnumeroita erilaisiin palveluihin. ”Ne kaikki kyllä muuttuvat vuodenvaihteessa eikä minulla ole uusia, mutta eiköhän sieltä puhelimesta sitten saa uuden numeron.” Terve vaan ja onnea!

Uusien alueiden tulisi tasoittaa terveyseroja ja säästää rahaa, mutta pian nähdään, kuinka moni 21:stä väestöltään ja maksukyvyltään hyvin erilaisesta hyvinvointialueesta pärjää tai kaatuu kanttuvei naapurin syliin. Jääkö jäljelle ne viisi jättialuetta, joiden sijasta keskusta halusi maakunnalliset alueet?

Samaan aikaan ennallistaminen etenee EU:ssa, maapallo lämpenee, puheet hakkuita ja lihansyöntiä vastaan kovenevat ja koronakin voi hakea uusia kierroksia. Puheenaiheita siis piisaa 2. huhtikuuta pidettäviin eduskuntavaaleihin.

Jos hallituspohja muuttuu, saako uusi hallitus tehtyä monen talousviisaan toivoman tiukan ja pitävän kehyskurin? Vai otetaanko taas menoraamit kaulassa lisää velkaa?

Jos kansalaisilta vaaditaan sitkeyttä ja voimia, myös uusi eduskunta on vaikean edessä, sillä sumua on paljon ja se on sakeaa.

Loppuvuoden taattu puheenaihe on seuraava presidentti, joka valitaan tammikuussa 2024. Ehdokasasettelu päättyy 12. joulukuuta. Maailma voi olla silloin taas toisennäköinen.