Suomalainen viihtyy töissä, mutta kätkee tiedon sisälleen

Viikonloppuna juhlitaan uusia ylioppilaita sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Takana on tiukka rutistus ja edessä tulevaisuus.

Ammattikoulutuksen suorittaneiden katse on työpaikan, ylioppilailla jatko-opiskelupaikan löytämisessä. Monet suuntaavat asepalvelukseen, osa miettii seuraavia askelia pitämällä välivuoden.

Suomalaista työelämäkeskustelua leimaa ongelmalähtöisyys. Vai kuinka usein olet törmännyt juttuun tai televisiokeskusteluun, jossa näkökulmana on työssä viihtyminen?

Suomalaisen työelämäkritiikin raamattuna pidetään historioitsija Juha Siltalan teosta Työelämän huonontumisen lyhyt historia (2004).

Siltala kuvaa työn muuttumista vakaan ja mielekkään toimeentulon tarjoajasta markkinaehtoiseksi pätkätyötodellisuudeksi ja loputtomaksi suorittamiseksi. Siinä varmaa on vain epävarmuus. Johtaminenkaan ei saa kiitosta.

Työelämäkritiikillekin on sijansa. Päälle jäädessään masennuspuhe kuitenkin alkaa toteuttaa itseään. Se ei onneksi näytä enää uppoavan varsinkaan nuoriin. Tämä käy ilmi Suomalainen työ ry:n kyselystä, johon vastasi reilut tuhat töissä käyvää henkilöä. Mukana on työntekijöiden lisäksi yrittäjiä, myös alkutuotannosta.

Suomalaiset viihtyvät töissä hieman edellisvuotta paremmin, ja hiljaiset signaalit viestivät pysyvämmästäkin käänteestä. Vastaajat antoivat työelämän laadulle 6,9 pistettä kymmenportaisella asteikolla. Tulos on mittaushistorian korkein, ja jopa usein parjatun johtamisen koetaan kohentuneen.

Erityisen selvästi parani alle 25-vuotiaiden tyytyväisyys. Heistä 65 prosenttia arvioi työn merkityksen kasvavan seuraavan vuoden aikana. Johtamisen nuoret kokevat toimivan pääasiassa hyvin.

Tuntuvinta nousu oli rakennusalalla, mikä on kiinnostavaa ottaen huomioon alan vaikeudet. Erityisen tyytyväisiä ovat myös yrittäjät sekä rahoitus- ja vakuutusaloilla työskentelevät. Tyytymättömiä on muun muassa kuljetuksessa ja teollisuudessa.

Myönteistä värinää on myös NYT Nuorten kyselyn tuloksissa. 74 prosenttia vastanneista nuorista arvioi tulevaisuutensa hyväksi. Kasvua viime vuoteen on seitsemän prosenttiyksikköä. Työelämää odottaa innolla tosin vain joka toinen vastaajista. Tuloksissa näkyy vahva eriytyminen perhetaustan osalta.

Yhteiskunnan muutokset heijastuvat työelämään. Kiire kuormittaa ja tekoälyn vaikutukset huolestuttavat. Huhut kuristavasta ja elämänilon tappavasta työelämästä vaikuttavat silti liioitelluilta.

Työelämään siirtymättömät tai siitä syrjäytyneet nuoret eivät ole yhtä luottavaisia. Viimeisin nuoribarometri kuvaa nuorten laajaa epävarmuutta tulevaisuudestaan.

Keskeinen huoli liittyy nimenomaan työllistymiseen. Sen parantamisen on siksi oltava seuraavan hallituksen tärkeyslistan kärjessä kokoonpanoon katsomatta.