Kunniamerkkejä myönnetään yhteiskunnallisesti ansioituneille kansalaisille. Kunniamerkin luokkaa ei kuitenkaan yleensä määritellä ansioiden suuruuden, vaan virka- tai yhteiskunnallisen aseman mukaan.
Myös ikä on kriteeri. Ritarikuntien ohjeiden mukaan komentajamerkki edellyttää pääsääntöisesti 50 vuoden ikää ja ritarimerkki sekä ansioristi 40 vuoden ikää.
Ylempää kunniamerkkiä voidaan esittää aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua edellisen kunniamerkin tai arvonimen saamisesta.
Toisen kunniamerkin saaminen edellyttää aina saajan virka-aseman, toimenkuvan tai työtehtävän muuttumista entistä vaativammaksi ja henkilön erityistä ansioituneisuutta uusissa tehtävissään.
Kunniamerkki voidaan myöntää myös ulkomaalaiselle tunnustukseksi Suomen hyväksi suoritetusta toiminnasta.
Käytännössä kunniamerkkiä esittää yleensä henkilön työnantaja.
Yritykset ja eri järjestöt toimittavat esityksen asianomaiseen ministeriöön. Kunniamerkit antaa tasavallan presidentti, joka toimii kaikkien ritarikuntien suurmestarina.
Kunniamerkkien lunastusmaksut vaihtelevat Suurristin 1 536 eurosta Ritarimerkin 329 euroon. Valtio ja yleensä myös kunnat sekä teollisuus- ja liikeyritykset maksavat lunastusmaksun työntekijöidensä puolesta.
Arvokkain virallinen kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen ja vähiten arvokkain on Moottoriliikenteen ansiomitali.
Vuosittain kunniamerkkejä annetaan itsenäisyyspäivänä. Puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa ja puolustusministeriössä palvelevat saavat heille tulevat merkkinsä puolustusvoimain lippujuhlan päivänä.
Itsenäisyyspäivän ohella kunniamerkkejä voidaan myöntää teollisuus- ja liikeyritysten, järjestöjen tai yhdistysten täyttäessä pyöreitä vuosia.
Pääsääntöisesti kunniamerkkejä kannetaan juhlatilaisuuksissa frakkiin tai virkapukuun pukeutuneena, mutta myös tumman puvun kanssa voidaan kantaa kunniamerkkejä tietyin rajoituksin.
Naisten puvuissa merkkejä kannetaan samoin periaattein.
NIKLAS HOLMBERG