Merituulivoima-alueita huutokauppaan, merituulisähkön uskotaan kehittyvän yhtä suureksi kuin maatuulen

Metsähallitus aikoo huutokaupata valtion merialueita tuulivoimayhtiöille tuulisähkön tuottamista varten. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tänään esitystä huutokauppamalliksi kokouksessaan.

Ensimmäinen huutokauppa pidetään vuosina 2023–2024 ja se käsittää 3–4 merialuetta.

Hallituksen tavoite on vauhdittaa merituulivoimaa. Rakentaminen merelle on nyt jopa kaksi kertaa kalliimpaa kuin maalle, mutta kannattavuuden odotetaan parantuvan lähivuosina roimasti teknologian kehittymisen vuoksi, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvioivat.

LUT-yliopistossa on arvioitu, että maatuulivoimaloiden sähkön hinta on nyt 20–25 euroa megawattitunnilta ja merituulen 40–50 euroa megawattitunnilta sähköliittymineen.

Merituulivoimaloista voidaan rakentaa kymmenien megawattien kokoisia, kun nyt maalle rakennetaan kuuden megawatin voimaloita, erityisasiantuntija Outi Vilén työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo. 10–20 vuoden päästä merituulivoimaloiden tuoton odotetaan nousevan yhtä isoksi kuin maatuulen Suomessa.

Suomeen on rakennettu tai rakenteilla 1 500 tuulivoimalaa ja nyt aiotaan tehdä merelle ensimmäisiä myllyjä. Metsähallitus on kartoittanut sopivia maita, jotka ovat lähellä siirtolinjaa ja soiden veden syvyys on 10–40 metriä.

Metsähallitus ei aio itse hakea lupia voimaloille kuten nykyisin maalla, vaan sen tekee huutokaupan voittanut yhtiö. Huutokauppamalli ei koske Ahvenanmaata.

Voimayhtiöiltä on ulkomailta tullut runsaasti kyselyjä merituulivoimaloiden rakentamisesta. Esimerkiksi Tanskassa Kööpenhaminan edustalle suunnitellaan erittäin suurta tuulivoima-aluetta tekosaarille.

Valtioneuvosto tai talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyy vuokrattavat alueet ja huutokaupan ehdot ennen huutokauppaa. Ne voivat myös asettaa vähimmäisvuokran.

Huutokauppa ei sisällä tukea yhtiöille. Alueen vuokraamisesta päättää huutokaupan jälkeen valtioneuvosto tai talouspoliittinen ministerivaliokunta.

Vuokra perustuu alueen pinta-alaan ja tuotetun sähkön määrään.

Hankkeiden suunnittelu ja luvitus kestävät 5–10 vuotta.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Lintilän mukaan sitä varten tarvitaan runsaasti lisää puhdasta sähköä.

Maatuulivoiman rakentamista Itä-Suomeen ovat estäneet Puolustusvoimien tutkat, joita tuulivoimalat häiritsevät. Lintilän mukaan asiaa selvitellään parhaillaan Puolustusvoimien kanssa, mutta selvitykset eivät ole julkisia. Tuulivoimayhtiöt ovat olleet halukkaita korvaamaan uusien tutkien rakentamiskuluja.