AL: Eläinkunnassa on monenlaista älykkyyttä - linnut usein nisäkkäitä älykkäämpiä

Biologi Helena Telkänranta kertoo Aamulehden haastattelussa, että eläinkunnassa on nykytutkimuksen valossa useammanlaista älykkyyttä kuin mitä aiemmin on ajateltu. Eläimet ymmärtävät esimerkiksi lukumääriä, kappaleiden liikkeitä toisiinsa nähden tai sosiaalisia suhteita.

Romukoppaan joutaa tutkijan mukaan myös aiemmin käytetty jaottelu siitä, että ihmisten jälkeen nisäkkäät olisivat älykkyydessä seuraavia ja niitä seuraisivat linnut sekä vähiten älykkäinä selkärankaisina kalat.

Monilla älykkyyden osa-alueilla eräät linnut ovat taitavampia kuin useimmat nisäkkäät. Linnuista nykytiedon valossa älykkäimpiä ovat varislinnut, kuten korpit, närhet ja varikset, sekä eräät kookkaat papukaijat, kuten harmaapapukaijat ja monet kakadut, hän sanoo.

Tutkimuksissa nisäkkäät tuntevat pelon, aggression, surun ja ilon lisäksi mielihyvää, leikkisyyttä, seksuaalisia sekä hoivan tunteita. Jotkut niistä kykenevät myös empatiaan, joka näkyy esimerkiksi pulassa olevan lajikaverin auttamisena.

TietoFinlandialla viime vuonna palkittu Telkänranta kuitenkin muistuttaa, että ihmiset inhimillistävät helposti lemmikkejään liikaa. Hänen mukaansa todella harva eläin kykenee tuntemaan syyllisyyttä tai kostonhalua. Eläin ei liioin ihmisen tavoin mieti, mitä muut ajattelevat siitä.

Koira on Telkänrannan mukaan erityisen taitava lukemaan omistajansa ilmeitä, minkä lisäksi se haistaa eri tunnetilat. Sen vuoksi koira huolestuu omistajansa reaktiosta ja alkaa usein lepytellä omistajaansa. Nämä eleet omistaja voi tulkita virheellisesti häpeilyksi.

Eläimen tunteiden voimakkuus ei riipu Helena Telkänrannan mukaan sen älykkyydestä. Tiede ei vielä ole kehittänyt keinoja verrata eläinten ja ihmisen kokemuksia voimakkuutta.

Aamulehden uutinen

Lue lisää:

Kyyneltahra kertoo sian stressistä

Helena Telkänranta sai myös tiedonjulkistamispalkinnon