Hiekan ja yhdyskuntalietteestä erotetun ihmisulosteen polttaminen kierrättää fosforia lannoitteeksi. Kuva: Endev Oy
Rovaniemen lietteenpolttolaitos lämmittää taloja ja tähtää lannoitetuotantoon – teekkarityylinen nimi prosessille kertoo siitä itsestään
Rovaniemellä on vastaus kiertotalouden kolmeen tärkeään kysymykseen: miten käsitellä yhdyskuntalietettä, kierrättää ravinteita ja tuottaa lämpöä?
Alakorkalon lietteenpolttolaitos Rovaniemellä voi saada tulevaisuudessa vielä toisen samanlaisen reaktorilaitoksen vierelleen. Kuva: Neve OyAlakorkalon lietteenpolttolaitos valittiin toukokuussa 2017 yhdeksi valtioneuvoston kärkihankkeeksi, joka kykenee kolmeen tehtävään samanaikaisesti: käsittelemään yhdyskuntalietettä, kierrättämään ravinteita ja tuottamaan lämpöä.
Laitoksen on rakentanut pyhtääläinen cleantech-yritys Endev Oy. Teknologia on kehitetty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:in kanssa.
Polttolaitoksen viiden vuoden mittainen koekäyttö on edennyt vaiheeseen, jossa käsittelykapasiteettia kasvatetaan kuukausittain.
Jäteveden lietteestä luotua kompostia on käytetty Rovaniemen viherrakentamisessa jo pitkään. Liete on sisältänyt kasvavia määriä haitta-aineita, kuten lääkkeitä ja mikromuovia.
Elintarviketeollisuus sen sijaan on erittäin huolissaan lietteestä välittyvien saasteiden lisääntymisestä lannoitteissa, mikä on vähentänyt näin tuotettujen lannoitteiden käyttöä.
Lingotun jätevesilietteen ja hiekan yhteispoltto 850-asteisessa jättiuunissa estää lietteessä olevien haitta-aineiden, esimerkiksi lääke- ja torjunta-aineiden sekä mikromuovin päätymisen tuhkaan ja ekosysteemiin.
Rovaniemen kaupungin omistama Neve Oy oli yhteydessä lannoitteiden kierrätyksen edellytyksistä Ruokaviraston kanssa heti hankkeen alussa.
Nyt lannoitteita koskeva asetus on uudistumassa, mikä voi merkitä uusia mahdollisuuksia kiertotalouden ratkaisuille.
”Kävimme viime viikolla Ruokavirastossa kuulemassa keskustelua uudistuksesta. Siinä on tarkoitus saada lietteenpoltosta kertyvä tuhka mukaan kansalliseen lainsäädäntöön”, kertoo Nevessä hankkeen vetovastuussa ollut Satu Pekkala.
Neve valmisti vuonna 2020 energiantuotannon tuhkasta rakeistamollaan metsälannoitetta 3 500 tonnia. Näin lannoitteiden levitys ja rajapinta asiakkaisiin on jo olemassa.
”Seuraavaksi on tarkoitus saada hyödynnettyä myös lietteenpolttolaitoksen tuhka vastaavalla tavalla. Aluksi se toteutuu metsälannoitteissa.”
Peltolannoitetta olisi teknisesti mahdollista valmistaa vähintään tuhat tonnia vuodessa, kunhan kysyntä, hinta ja toimitusketjut osoittautuvat kehittämisen arvoisiksi.
”Lietteenpolton ravinteista fosfori on olennaisin, kun tuhkaa on analysoitu lannoiteasetuksen perusteella. Tuhka täyttää testien mukaan myös peltolannoitteen raja-arvot.”
Lietettä syntyy Rovaniemellä noin 8 000 kuutiota vuodessa. Nykylaitteisto pystyy lisäämään kapasiteettia noin 12 000 kuutioon.
Viime vuonna laitos käsitteli viidesosan rovaniemeläisten lietteistä, loput kuljetettiin Tornioon ja Ouluun.
Prosessin yhteydessä syntyvä 6 000 megawattitunnin teho pystyy lämmittämään noin 300 omakotitaloa.
Rovaniemen pilottilaitos on tiettävästi ensimmäinen Paku-teknologiaan perustuva polttolaitos maailmassa. Työnimi juontaa teekkarihenkisesti paskasta kultaa -ajatukseen. Nyttemmin puhutaan endev-teknologiasta.
Nevellä on jo lupa rakentaa toinen reaktori samalle tontille.
Lietteenpolttolaitoksen kokonaisarvo noin 4,3 miljoonaa euroa.
Lietteenpolttolaitoksen tekniikkaa on kehitetty cleantech-yritys Endev Oy:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyössä. Kuva: Neve OyArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
