Etähoito lisääntyy ja vanhuskin voi totutella siihen vaikka seuraamalla omaa painoaan – ”Omaisen ja esimiehen asenne ratkaisee”
Kotona toimiva digipalvelu voi vähentää ensiapukäyntejä ja lisätä vanhuksen turvallisuuden tunnetta.Tilaajalle
Kuva: Timo FilpusLääkärin tai hoitajan etävastaanotto voi kalskahtaa kylmältä tavalta kohdata apua tarvitseva potilas. Hoitomuoto on kuitenkin yleistymässä, joten itse kunkin kannattaa kohdata se mahdollisimman lämpimästi.
Etähoidon mörköjä selvitettiin helmikuun alkupuolella Suomen Akatemian, Journalistiliiton ja Teknologiateollisuuden yhteisessä Teknologia-akatemiassa Helsingissä.
Kysymys kuului: Saako syrjäseudulla jatkossa hoitoa?
”Suomi on pitkä ja harvaan asuttu maa, ja olisi kummallista, jos ei olisi hankaluuksia saada palveluita. On ollut aina ja tulee olemaan”, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Tampereen yliopiston tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.
Hankaluudet liittyvät jo pitkään ennustettuun henkilöstöpulaan, joka on nyt alkanut.
Keskimäki uskoo, että hyvinvointialueet pystyvät hyödyntämään etäpalveluita ja uusia työtapoja paremmin kuin aiemmin 300 kuntaa, jotka toimivat kukin tavallaan.
”Jos esimies ei tykkää, ei alainenkaan tykkää. Vanhukset ovat yleensä kiinnostuneita siitä, mitä heistä mitataan eli kysymys on siitä, miten ratkaisut heille viedään.” Arto Mikkola
Teknologia ei ole automaattinen ratkaisu, mutta se antaa mahdollisuuksia, jos sitä halutaan ja opitaan käyttämään.
”Omaisen ja esimiehen asenne ratkaisee, miten hoitotyötä kehitetään ja kuinka tekniikkaa opitaan hyödyntämään”, sanoo turvalaitteita valmistavan Vivagon johtaja Arto Mikkola.
”Jos esimies ei tykkää, ei alainenkaan tykkää. Vanhukset ovat yleensä kiinnostuneita siitä, mitä heistä mitataan. Kysymys on siis siitä, miten ratkaisut heille viedään.”
Mikkolan mielestä teknologian pitäisi olla osa hoitajamitoitusta ja vanhuspalveluiden kilpailutuksia.
Etäseurantaa myyvän Medixinen toimitusjohtaja Lasse Rousi sanoo, että valinta on siinä, liikutellaanko hoitajia, ihmisiä vai palveluita ja tarjotaanko palvelut kotiin pyörillä vai etänä.
”Jos digipalvelut saadaan kotiin etänä, voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisyyn. Tutkimusten mukaan yli puolet ensiapukäynneistä vähenee ryhmissä, joissa tekniikka ja etäpalvelut ovat käytössä.”
Asiakkaita ja potilaita tulisi totutella tekniikkaan etukäteen eikä vasta sitten, kun vanhus alkaa tarvita kiireellistä apua.
Rousin mukaan brittitutkimuksessa ilmeni, että alkuvaiheen dementikkojen oireet lievenivät ja olo kotona tuntui turvallisemmalta, kun heille vietiin etälaitteita ja seurantaa kotiin.
”Maaseudulla on tehty etähoitoa aiemmin enemmän ja voi olla, etteivät kokemukset niiltä ajoilta ole positiivisia.” Sakari Taipale
Niinkin yksinkertaiset etäseurattavat asiat kuin punnitus ja pulssi kertovat potilaan voinnista paljon.
Mikkolan mukaan etädiagnostiikan avulla palvelutarvetta voitaisiin arvioida hyvinkin pitkälle. Esimerkiksi koronan tuoma digiloikka jäi kuitenkin enemmän hallintoon kuin siirtyi vanhusten palveluihin.
Professori Sakari Taipale Jyväskylän yliopiston ikääntymisen tutkimuksen huippuyksiköstä on yritysten kanssa samoilla linjoilla.
”Pitäisi olla osaamispolku ja tarjota ihmisille varhain kevyitä ratkaisuja oman terveyden seurantaan. Kun sitten alkaa olla isompaa tarvetta, tekniikkaa olisi helppoa ottaa matalalla kynnyksellä käyttöön.”
MT kysyi, jääkö maaseutu kaupunkeja enemmän digihoidon varaan ja toimiiko se uuden tekniikan koekaniinina.
Mikkola vastasi, ettei teknologia tee eroa harvaan asuttujen alueiden ja kasvukeskusten käyttäjien välillä. Keskimäki totesi, että etävastaanottoja on luultavasti enemmän Etelä-Suomessa ja työterveyshuollossa. Valtaosa ihmisistä kun asuu kaupungeissa.
”Maaseudulla on tehty etähoitoa aiemmin enemmän. Voi olla, etteivät kokemukset niiltä ajoilta ole positiivisia. Mutta nyt kun on toimivia teknologioita ja niitä otetaan kaupungeissa laajemmin käyttöön, toivottavasti ne ovat parempia”, Taipale lisäsi.
- Osaston luetuimmat
