

Yhteisiä projekteja on paljon. Suurin osa niistä on pantu alulle jo viime vuosikymmenen puolella. Hankkeita on suitsutettu vallankumouksellisiksi, mutta tärkeimmät eivät joko etene lainkaan tai ne etenevät aivan liian hitaasti.
Jotakuinkin tällainen on Euroopan puolustusteollisen yhteistyön lähtötilanne, kun Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa, Yhdysvaltojen sotilaalliseen tukeen ei voida enää luottaa samalla tavalla kuin ennen ja Euroopan pitäisi kiireesti vahvistaa omaa itsenäistä puolustustaan.
Yksi tärkeimmistä, Saksan ja Ranskan 2017 käynnistetty hävittäjäprojekti FCAS (Future Combat Air System) on vaarassa ajautua päin seinää jo lähiviikkoina tai -kuukausina. Uudella hävittäjällä on tarkoitus korvata Ranskan Rafalet ja Saksan Eurofighterit.
Saksa ja Ranska riitelevät hävittäjän suunnitteluun ja valmistukseen liittyvästä työnjaosta. MT:n haastattelemat puolustusteollisuutta lähellä olevat lähteet varoittavat, että pahimmillaan koko hanke tyssää tai ainakin toiveet sen loppuun saattamisesta vuoteen 2040 mennessä voidaan unohtaa, jos riitely jatkuu vielä pitkään. Asian arkaluontoisuuden vuoksi lähteet eivät halua nimiään julkisuuteen.
Sama koskee saksalais-ranskalaista MGCS-hanketta (Main Ground Combat System), jossa pitäisi luoda uusi eurooppalainen superpanssarivaunu.
Projektia varten perustetulla KNDS-yhteisyrityksellä on suuria vaikeuksia viedä hanketta eteenpäin, koska kaikki osapuolet eivät sitoudu siihen sovitulla tavalla. Saksan Rheinmetall on maan hallituksen siunauksella samaan aikaan mukana kymmenen maan Marte-panssarivaunuprojektissa, johon taas Ranska ei kuulu.
Saksa on vienyt pohjaa myös Ranskan ja Espanjan kanssa tehtävältä hävittäjäyhteistyöltä ostamalla F35-hävittäjiä Yhdysvalloista.
Mahtimaiden välirikon kärjistyminen olisi myrkkypilleri kaikille eurooppalaisille yhteishankkeille.
Lisäksi Britannialla ja Italialla on yhdessä Japanin kanssa oma hävittäjäprojektinsa, joka sotkee kuvioita. Sen kanssa on edetty jo niin pitkälle, että ensimmäisen prototyypin pitäisi lentää vuonna 2027. Saksassa jotkin tahot ovat spekuloineet, että hallitus voi hypätä brittien kelkkaan, jos yhteistyö Ranskan kanssa tyrehtyy.
Mahtimaiden välirikon kärjistyminen olisi myrkkypilleri kaikille eurooppalaisille yhteishankkeille. Siksi kiistaa on viime kuukausina yritetty ratkaista korkeimmalla mahdollisella tasolla.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz tapasivat heinäkuun lopussa Berliinissä. Kaikista juhlapuheiden yhteisistä tavoitteista huolimatta erimielisyyksiin ei löydetty ratkaisua.
Saksan ja Ranskan yhteisen puolustusneuvoston pitäisi kokoontua lähipäivinä ja päättää hankkeen kakkosvaiheen käynnistämisestä eli siitä, että prototyypin valmistus aloitetaan. MT:n hallitusta lähellä olevat lähteet Berliinissä vakuuttavat, että poliittinen ratkaisu saadaan aikaan. Teollisuuden edustajat ovat skeptisempiä.
Airbusin, eli FCAS:n saksalaisen osapuolen hallituksessa istuvat työntekijöiden edustajat ovat jo antaneet ymmärtää, että yhteistyötä ranskalaisen Dassaultin kanssa ei voida jatkaa, koska ranskalaiset yrittävät haalia 80 prosenttia koko projektista itselleen.

Saksalaisen IFW-taloustutkimuslaitoksen puolustusteollisuuteen erikoistuneet asiantuntijat varoittavat tuoreessa analyysissään, että luvatut satojen miljardien investoinnit puolustushankintoihin valuvat hukkaan, eivätkä vahvista Euroopan puolustusta, jos investointeja ei keskitetä.
Pienemmät kansalliset yhtiöt, esimerkiksi suomalainen Patria, hyötyvät kyllä esimerkiksi Saksan massiivisista investoinneista. Koko Euroopan puolustuskyvyn kannalta panostukset valuvat kuitenkin hukkaan, jos niillä viedään samanaikaisesti eteenpäin useita päällekkäisiä hankkeita.