Kyläkoulun kasvatti ajattelee aluepolitiikkaa, mutta ehdokkuus ja turkistarhaus tuottivat päänvaivaa

Mika Aaltola, 54, asuu Helsingin ytimessä, mutta juuret ovat Keski-Suomessa Petäjävedellä Kintauden kylällä. Aaltolat asuivat kyläkoulun naapurina, sillä äiti toimi koulussa opettajana. Kasvatustieteilijäisä teki yliopistolla väitöskirjaa.

Ehkäpä juuri maakunnassa kasvaneena tämä turvallisuuspolitiikan tutkija on kantanut erityistä huolta arktisesta alueesta eli Lapista ja Venäjän touhuista sillä suunnalla. Natolla on näet pohjoiseen pitkä matka.

Aluepoliittinen ajattelu on Aaltolalla muutenkin hyvin hallussa. Hän nosti jo varhain Venäjän käytöksen muututtua esiin Lapin ohella myös Itämeren aseman ja turvallisuuden, junaradan Jäämerelle sekä koko Itä-Suomen.

Eheä asutus Itä-Suomessa on Aaltolasta turvallisuus- ja geo- eikä aluepolitiikkaa. Se edellyttää toimivia teitä, energiahuoltoa, työpaikkoja, investointeja sekä halvempaa energiaa siellä, missä sitä tuotetaan.

Metsää Aaltola ei omista eikä hän metsästä.

Hän vaikuttaa kuitenkin viihtyvän maalla. Kesäkuussa hän julkaisi viestipalvelu X:ssä kuvan kesäisestä mökkinsä pihapiiristä ja tekstin: ”Kintauden hellässä huomassa. Asketismiin taipuvaiselle mökki-mökki on paratiisi ja kunnon ulkohuusi lisää tunnelmaa, jossa istuen voi yöllä tuntea karhun lämpimän henkäyksen sekä luonnon hiekkaranta. Rentoutumisaste 100.”

Ehdokas on sekasyöjä, jolle maistuu niin lihapiirakka kuin vegaaniruoka. Hän pitää maaseudun elinkeinojen tukemista tärkeänä.

”Vilja ei kasva Alepassa ja maalla kasvaneena tiedän, että eläinten hyvä kohtelu on tärkeää”, hän sanoi.

Aaltola kertoi MT:ssä syyskuussa 2023 myös, että hän tekisi ruoan tiukemmista tuotantokriteereistä Suomelle ja EU:lle kilpailuvaltin.

Turkistarhauksesta hän totesi, että Suomessa on elinkeinon harjoittamisen vapaus mutta pitäisi mietinnän arvoisena, että ”suoran kieltämisen sijaan tuettaisiin nykyistä enemmän elinkeinosta siirtymistä johonkin muuhun”.

Marraskuussa eläinsuojelujärjestö Animalia kysyi presidenttiehdokkailta kantaa turkistarhaukseen. Järjestön mukaan Aaltola kuului niiden neljän joukkoon, jotka kannattivat selkeästi turkistarhauksen kieltämistä.

Aaltolan pikkusisko on toinen tunnettu tohtori Aaltola, Turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola. Hänet tunnetaan eläinten oikeuksien puolustajana ja turkistarhauksen vastustajana.

Sisar oli ehdokkaana kevään eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomessa vihreiden listalla. Veli on puolueeton, mutta kertonut äänestävänsä kokoomusta.

Haastatellessa Mika Aaltolan on ystävällinen, mutta puhe on välillä sen verran maailmaasyleilevää, että mieleen tulee jopa uskonnollisuus. Aaltola korostaakin kristillisiä arvojaan, joten vaalirahoituskin koostuu ”lesken rovoista eikä isoista lahjoitussummista”.

Sisaren mukaan isoveli oli jo nuorena kiinnostunut tieteistä, muun muassa arkeologiasta ja tähtitieteestä. Lapsuudenperheessä keskusteltiin paljon, ja Aaltolan kerrotaan nauttivan väittelyistä ja siitä, että ihmiset ovat eri mieltä.

Aaltola kertoo olleensa koulukiusattu. Lukion jälkeen hän opiskeli psykologiaa Columbian yliopistossa New Yorkissa, kiinnostui kansainvälisestä politiikasta ja palasi Tampereelle tekemään väitöskirjaa. Hän työskenteli tutkijana, professorina Yhdysvalloissa ja viimeksi Ulkopoliittisen instituutin johtajana Suomessa.

Yhdysvalloissa Aaltola teki töitä lentokonetehtaassa ja baarimikkona.

Häneltä on leikattu kasvain nenä- ja otsaontelosta, minkä vuoksi hän ei ole käynyt armeijaa.

Aaltolan tie presidenttikisaan ei ollut mutkattomin mahdollinen. Venäjän hyökkäyssotaa kommentoineena tutkijana hänestä tuli vuonna 2022 kaikille TV:stä tuttu ja turvallinen olohuoneiden vakiovieras.

Pikkuhiljaa alkoivat puheet presidenttiehdokkuudesta. Asiaintila selvästikin hiveli häntä, ja hän pitikin suomalaisten näin suurta luottamusta asiantuntijaan ”mieltä ylentävänä”. Virallinen pyyntö eli taustatuki ja sen myötä myös rahoitus puuttuivat.

Aaltola sanoikin vielä joulukuussa 2022 ehdokkuudestaan, että ”ei on ei”, huhtikuussa hän harkitsi, kesäkuussa oli kallistumassa, heinäkuussa oli kotisivujen verkko-osoite jo varattu ja lopullinen ilmoitus pyrkiä mukaan sitoutumattomana valitsijayhdistyksen ehdokkaana tuli elokuun alussa. Kannatus käväisikin samantien 15,6 prosentissa ja mies hopealla (MT 9.8.2023).

Kisan edetessä suosio suli, ennen kaikkea kokoomuksen pian nimeämän Alexander Stubbin sekoitettua pakan. Viime aikoina Aaltolan kannatus on vajonnut kolmeen prosenttiin sijalle seitsemän (MT 20.12.2023).

Aaltola sai vaimonsa Kirsin kanssa esikoislapsen, Geo-pojan, huhtikuussa 2022 ja kertoo tapahtuman tyynnyttäneen itseään, tuoneen elämään parhaan ajanjakson ja saaneen politiikankin kommentointiin toivoa.

MT esittelee jokaisen presidenttiehdokkaan maaseutunäkökulmasta. Tämä on sarjan viimeinen eli yhdeksäs juttu. Lue muut sarjan muut jutut tästä.