Sote-ratkaisun tarjoamassa valinnanvapaudessa on riskinsä, professorit muistuttavat

Aluetieteen professori, dekaani Hannu Katajamäki on huolissaan maaseudun palveluista.

Valinnanvapautta, eli niin sanottua monituottajamallia edistetään voimakkaasti osana sote-ratkaisua ja maakuntauudistusta.

"Markkinatalouden tuominen aika räväkästi soteen voi johtaa siihen, että maaseudun palvelut ja niiden saavutettavuus ovat uhattuina. Sikäli valinnanvapaus on syrjäseutujen kannalta hyppy tyhjyyteen."

Katajamäen mielestä valinnanvapaudessa ei saa edetä liian kovalla voimalla.

"Jos markkinoille vyöryy liian isoja toimijoita, ne eivät varmasti ole kovin kiinnostuneita syrjäseutujen ihmisistä vaan asutuskeskusten markkinoista, joissa iso raha liikkuu."

Riskeistään huolimatta uusin sote-sopu on Katajamäen mielestä tähän asti esitetyistä malleista selkeästi paras.

"Sanoisin, että tällä ratkaisulla on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet onnistua. Aikataulu tosin hieman hirvittää, että valmista olisi jo 2019."

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo toivoo, ettei valinnanvapautta runnota läpi hätiköiden.

"Tavoite on hyvä, mutta mielestäni asiassa on liian kova kiire. Tarvitaan jäitä hattuun ja huolellisia vaikutusarvioita."

Hiilamon mukaan riski on, että valinnanvapaus alkaa palvella ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalan yritysten etuja kansalaisten sijaan.

"Julkisen puolen terveydenhuollon yhtiöittäminen ei välttämättä ole huono asia, mutta jälleen keskeistä on, miten asiat toteutetaan. Meillä on huonoja kokemuksia siitä, kun markkinoiden avulla on pyritty luomaan parempia palveluita. Näin on käynyt katsastusasemien ja sähköverkkojen kanssa."

Sote-uudistusta itsessään Hiilamo pitää oikeansuuntaisena.

"Päätökset aluejaosta ja rahoituksesta on tehty. Uskon, että tältä pohjalta sotessa päästään eteenpäin."