Talouskasvu hiipuu sekä pienten ja keskisuurten yritysten lainansaanti vaikeutuu. Pitkäaikaisen rahoituksen hinta kallistuu. Lainamarginaalit nousevat.
Nämä ovat tuloksia selvityksestä, joka Nordea Pankin tutkimusosastolla tehtiin pankkisääntelyn vaikutuksista. Paljon hyvää siitä ei löydetä.
Pienet ja aloittavat yritykset saavat entistä nihkeämmin rahoitusta. Pankit ovat Euroopassa niiden keskeisiä rahoittajia.
”Marginaalit nousevat ja investoinnit vähenevät”, tutkimusjohtaja Aki Kangasharju Nordeasta uskoo.
Kotitalouksien lainamarginaalit nousevat samoin kuin talletuskorot. Se vähentää kulutusta ja kannustaa säästämään. Talouskehitys hidastuu.
Rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä on pisimmällä pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden kiristäminen.
Pankeilta edellytetään lisää pääomaa suhteessa saamisiin. Sääntöjä tiukennetaan riskien arvioinnissa. Pankin kassassa pitää riittää omaa rahaa ja maksukykyä.
Pitkäaikaisen ja riskipitoisen lainan hinnan Nordeassa arvioidaan nousevan. Luottokelpoisuus sanelee ehtoja. Erot lainoituksessa yritysten välillä kasvavat.
Pankit joutuvat pidentämään omaa varainhankintaansa pitkää lainanantoa vastaan ja kasvattamaan pääomaa riskipitoisessa lainanannossa.
”Tämä vähentää uudistukseen pyrkiviä ja kansantalouden tuottavuutta parantavia investointeja.”
Isot yritykset siirtyvät enenevästi joukkovelkakirjoihin omassa rahoituksessaan. Pankit selvittävät tarkoin, kelle lainaavat. Kysyntä siirtyy pitkään rahoitukseen.
”Lyhyet korot laskevat ja pitkät korot nousevat”, Kangasharju ennakoi.
Euroopan keskuspankki yrittää ohjauskoroa laskemalla puhaltaa talouskasvua liekkeihin. Lyhyet korot eivät silloin kallistu aivan marginaalien nousun tahtiin.
Pohjoismaiden suurin finanssikonserni löytää pankkisääntelyn hyvän puolen siitä, että osa pankeista karsiutuu markkinoilta. Isot pankit, kuten Nordea, hyötyvät skaalaedustaan.
JUHANI VIITALA