• Työllisyys, asuminen, energiantuotanto – ”Osuustoiminnalla olisi paljon mahdollisuuksia yhteiskunnan eri aloilla”, sanoo Pellervon Mari Kokko

    Osuustoiminnallisuus sopisi Mari Kokon mukaan loistavasti asunto- ja energiantuotantoon sekä uusille hyvnvointialueille.
    Tilaajalle
    Osuustoiminnallisuus ei ole pikku juttu, sillä sen kautta Suomessa työllistyy 100 000 ihmistä ja syntyy 35 miljardin euron liikevaihto, Mari Kokko huomauttaa.
    Osuustoiminnallisuus ei ole pikku juttu, sillä sen kautta Suomessa työllistyy 100 000 ihmistä ja syntyy 35 miljardin euron liikevaihto, Mari Kokko huomauttaa. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Uutiset|Politiikka
    15.2.202312:00
    Eija Mansikkamäki

    Osuustoimintakeskus Pellervo haluaa osuustoiminnan näkyvän tulevan hallituksen toimintaohjelmassa ja osuustoiminnan pääsevän ylipäätään paremmin muiden yritysmuotojen rinnalle.

    ”Osuustoiminnalla olisi paljon mahdollisuuksia yhteiskunnan eri aloilla, eikä osuustoiminnan ajatus riipu puoluetaustasta”, sanoo Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko.

    Hän mainitsee esimerkkeinä työllisyyden, asumisen ja energiantuotannon – kaikki polttavia ja ajanjohtaisia aiheita.

    Osuustoiminnan aate ylittää Kokon mukaan myös puoluerajat sekä eduskunnassa että elävässä elämässä. Siinä missä se on liittynyt maalla keskustaan ja myllyihin, meijereihin, metsiin ja pankkeihin, kaupungeissa se on hallinnut vasemmiston voimin kauppaa ja asumista. Enää rajoja ei ole.

    Osuustoiminnallisuus ei ole pikku juttu, sillä sen kautta Suomessa työllistyy 100 000 ihmistä ja syntyy 35 miljardin euron liikevaihto. Suomalaisista yli 90 prosenttia omistaa ainakin yhtä osuustoimintayritystä, ja moni on lisäksi jäsenenä vaikkapa jossakin Suomen 1 400 vesiosuuskunnasta.

    Yksi osuustoiminnan hyödyntämätön sarka on Kokon mukaan asuntotuotanto, missä esimerkkejä on toistaiseksi melko vähän.

    Mallissa osuuskunta omistaa asunnon ja asukas maksaa osuustoimintamaksun lisäksi käyttömaksun. Asumisoikeusasumisesta sen erottaa Kokon mukaan omistuspohja ja omistusasumisesta se, ettei arvonnousu odottaminen ole itseisarvo.

    ”Lähtökohtana on kohtuuhintaisuus. Rahoitusta on kuitenkin hiukan haastavaa saada, ja haluammekin hallitusohjelmaan kaikkien yritysten tasavertaisen kohtelun. Esimerkiksi Ely-keskusten ja Finnveran yritysrahoituksen kriteerien pitää sopia myös osuuskunnille.”

    ”Tuulivoiman kotimainen omistajuus on nyt alle 50 prosenttia, mutta tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden yhteisölliseen tuotantomalliin.” Mari Kokko

    Osuuskunnat voisivat ratkaista myös koko maata riivaavaa työvoimapulaa. Osaajia tarvitaan kaikkialla ja kaikilla aloilla.

    ”Esimerkiksi uudet hyvinvointiaueet ostavat paljon palveluita, ja myyjinä voisi olla yritysten ja säätiöiden lisäksi myös enemmän osuuskuntia. Toivomme, ettei yhtiömalli rajoita kilpailutuksia ja tarjoamista.”

    Hoivayrittämisen osuuskunnat sopisivat muutenkin murroksessa olevaan työ- ja arvomaailmaan sekä yhteisöllisyyden ja yrittämisen kasvuun. Kokko näkee, että myös esimerkiksi Woltin kaltaiset alustapalvelut voisivat toimia kuljettajien omistamana osuuskuntana.

    Kolmas päivänpolttavien haasteiden ratkaisu liittyy energiaan.

    ”Tuulivoiman kotimainen omistajuus on nyt alle 50 prosenttia, mutta tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden yhteisölliseen tuotantomalliin. Kotimaisuuden lisäksi kukin omistaja hyötyisi jäsenenä liiketoiminnasta.”

    Sähköosuuskuntia on jo, niistä suurimpana Oulun seudun sähkö, joka omistaa monen muun sähköyhtiön kanssa jakeluyhtiö Oomia.

    ”Siellä on katsottu omistaja-asiakkaan etua sähkön hinnoissa. Hakepuolella ja lämpölaitoksissa osuuskuntia on enemmänkin.”

    Myös Valio tekee biokaasuyhteistyötä ST1:n kanssa ja S-ryhmä tuottaa aurinko- ja tuulienergiaa, kylläkin vain itselleen.

    ”Edellytämme, ettei työosuuskuntien jäseniä tulkita työttömiksi joutuessaan yrittäjiksi.”

    Pellervolla on tukku myös koko yrittäjäkentän kanssa yhteisiä tavoitteita. Niitä ovat kohtuullinen ja reilu sääntely, ennakoitava verotus sekä työvoiman saatavuus maahanmuuttoa edistämällä ja kannustinloukkuja purkamalla.

    ”Lisäksi edellytämme, ettei työosuuskuntien jäseniä tulkita heidän työttömiksi joutuessaan yrittäjiksi. Seuraamme EU:n yritysvastuulakia, että kuinka pitkälle yrityksen vastuu ympäristö- ja ihmisoikeusasioissa ulottuu.”

    Osuuskuntia voivat perustaa monenlaiset ryhmät ja ammattikunnat tulkeista sähkömiehiin, Kokko kertoo. Siksi Pellervokin edustaa osuuskunnasta riippuen työnantajia, työntekijöitä, ruuantuottajia tai kuluttajia.

    Tunnetuimpia tuottajaosuuskuntia ovat Valio sekä Atrian ja HKScanin suurimmat omistajat Itikka ja LSO, kuluttajaosuuskuntia taas S-, OP-ja LähiTapiola-ryhmät.

    Luovan alan työosuuskunta Lilithin listoilla on satoja tekijöitä ja McDonladsinkin markkinointia hoitaa osuuskunta.

    Mari Kokko aloitti Pellervon toimitusjohtajana syyskuussa 2022. Hän toimi sitä ennen elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) erityisavustajana, Suomen Yrittäjissä, STTK:ssa, Ellun Kanoissa ja eri tehtävissä Suomen Keskustassa.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa