
Osuustoimintakeskus Pellervo haluaa osuustoiminnan näkyvän tulevan hallituksen toimintaohjelmassa ja osuustoiminnan pääsevän ylipäätään paremmin muiden yritysmuotojen rinnalle.
”Osuustoiminnalla olisi paljon mahdollisuuksia yhteiskunnan eri aloilla, eikä osuustoiminnan ajatus riipu puoluetaustasta”, sanoo Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko.
Hän mainitsee esimerkkeinä työllisyyden, asumisen ja energiantuotannon – kaikki polttavia ja ajanjohtaisia aiheita.
Osuustoiminnan aate ylittää Kokon mukaan myös puoluerajat sekä eduskunnassa että elävässä elämässä. Siinä missä se on liittynyt maalla keskustaan ja myllyihin, meijereihin, metsiin ja pankkeihin, kaupungeissa se on hallinnut vasemmiston voimin kauppaa ja asumista. Enää rajoja ei ole.
Osuustoiminnallisuus ei ole pikku juttu, sillä sen kautta Suomessa työllistyy 100 000 ihmistä ja syntyy 35 miljardin euron liikevaihto. Suomalaisista yli 90 prosenttia omistaa ainakin yhtä osuustoimintayritystä, ja moni on lisäksi jäsenenä vaikkapa jossakin Suomen 1 400 vesiosuuskunnasta.
Yksi osuustoiminnan hyödyntämätön sarka on Kokon mukaan asuntotuotanto, missä esimerkkejä on toistaiseksi melko vähän.
Mallissa osuuskunta omistaa asunnon ja asukas maksaa osuustoimintamaksun lisäksi käyttömaksun. Asumisoikeusasumisesta sen erottaa Kokon mukaan omistuspohja ja omistusasumisesta se, ettei arvonnousu odottaminen ole itseisarvo.
”Lähtökohtana on kohtuuhintaisuus. Rahoitusta on kuitenkin hiukan haastavaa saada, ja haluammekin hallitusohjelmaan kaikkien yritysten tasavertaisen kohtelun. Esimerkiksi Ely-keskusten ja Finnveran yritysrahoituksen kriteerien pitää sopia myös osuuskunnille.”
”Tuulivoiman kotimainen omistajuus on nyt alle 50 prosenttia, mutta tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden yhteisölliseen tuotantomalliin.” Mari Kokko
Osuuskunnat voisivat ratkaista myös koko maata riivaavaa työvoimapulaa. Osaajia tarvitaan kaikkialla ja kaikilla aloilla.
”Esimerkiksi uudet hyvinvointiaueet ostavat paljon palveluita, ja myyjinä voisi olla yritysten ja säätiöiden lisäksi myös enemmän osuuskuntia. Toivomme, ettei yhtiömalli rajoita kilpailutuksia ja tarjoamista.”
Hoivayrittämisen osuuskunnat sopisivat muutenkin murroksessa olevaan työ- ja arvomaailmaan sekä yhteisöllisyyden ja yrittämisen kasvuun. Kokko näkee, että myös esimerkiksi Woltin kaltaiset alustapalvelut voisivat toimia kuljettajien omistamana osuuskuntana.
Kolmas päivänpolttavien haasteiden ratkaisu liittyy energiaan.
”Tuulivoiman kotimainen omistajuus on nyt alle 50 prosenttia, mutta tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden yhteisölliseen tuotantomalliin. Kotimaisuuden lisäksi kukin omistaja hyötyisi jäsenenä liiketoiminnasta.”
Sähköosuuskuntia on jo, niistä suurimpana Oulun seudun sähkö, joka omistaa monen muun sähköyhtiön kanssa jakeluyhtiö Oomia.
”Siellä on katsottu omistaja-asiakkaan etua sähkön hinnoissa. Hakepuolella ja lämpölaitoksissa osuuskuntia on enemmänkin.”
Myös Valio tekee biokaasuyhteistyötä ST1:n kanssa ja S-ryhmä tuottaa aurinko- ja tuulienergiaa, kylläkin vain itselleen.
”Edellytämme, ettei työosuuskuntien jäseniä tulkita työttömiksi joutuessaan yrittäjiksi.”
Pellervolla on tukku myös koko yrittäjäkentän kanssa yhteisiä tavoitteita. Niitä ovat kohtuullinen ja reilu sääntely, ennakoitava verotus sekä työvoiman saatavuus maahanmuuttoa edistämällä ja kannustinloukkuja purkamalla.
”Lisäksi edellytämme, ettei työosuuskuntien jäseniä tulkita heidän työttömiksi joutuessaan yrittäjiksi. Seuraamme EU:n yritysvastuulakia, että kuinka pitkälle yrityksen vastuu ympäristö- ja ihmisoikeusasioissa ulottuu.”
Osuuskuntia voivat perustaa monenlaiset ryhmät ja ammattikunnat tulkeista sähkömiehiin, Kokko kertoo. Siksi Pellervokin edustaa osuuskunnasta riippuen työnantajia, työntekijöitä, ruuantuottajia tai kuluttajia.
Tunnetuimpia tuottajaosuuskuntia ovat Valio sekä Atrian ja HKScanin suurimmat omistajat Itikka ja LSO, kuluttajaosuuskuntia taas S-, OP-ja LähiTapiola-ryhmät.
Luovan alan työosuuskunta Lilithin listoilla on satoja tekijöitä ja McDonladsinkin markkinointia hoitaa osuuskunta.
Mari Kokko aloitti Pellervon toimitusjohtajana syyskuussa 2022. Hän toimi sitä ennen elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) erityisavustajana, Suomen Yrittäjissä, STTK:ssa, Ellun Kanoissa ja eri tehtävissä Suomen Keskustassa.