

Kansallismaisemastaan tutulta Punkaharjulta on kuulunut keväällä synkkiä uutisia.
Huhtikuun puolivälissä jätettiin konkurssihakemus entisen huippumalli Saimi Hoyerin perustamasta Hotelli Punkaharjusta. Seuraavalla viikolla konkurssihakemuksen jätti Saimaan taideluola Retretin omistava Tuunaansaaren Luola Oy.
”Valtava sääli, mutta kumpikaan ei tullut yllätyksenä”, sanoo Punkaharjun matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Markus Kaskinen.
Hän on vakuuttunut, että molemmille löytyy uusi omistaja.
”Saimi on tuonut alueelle valtavan näkyvyyden.”
Kaskinen yllättyi hotellin konkurssin ajankohdasta. Voimat loppuivat juuri ennen kesäsesongin alkua.
”Saimi on tuonut alueelle valtavan näkyvyyden”, hän kiittää.
Retretin remontti jäi kesken loppusuoralla. Luolaston omistaja investoi viime vuosina remontteihin yli 10 miljoonaa euroa, mutta enää ei tarvittaisi isoa panostusta, että oven saisi auki, Kaskinen sanoo.
Alueella on vireillä kaavamuutos, jonka perusteella 1,2 kilometrin luolaston yhteyteen voisi rakentaa esimerkiksi hotellin.

Punkaharju ei ole yhden kortin varassa, Kaskinen korostaa.
Metsämuseo Lustossa on meneillään neljän miljoonan euron remontti, hotelli Kruunupuistossa yhtä kalliiksi arvioitu kylpyläremontti.
Alueella on yhteensä 800 vuodepaikkaa. ”Nyt tapahtuneet konkurssit voivat olla myös uuden alku, puhtaalta pöydältä.”
Kaskinen on aivan Retretin naapurissa sijaitsevan matkailukeskus Harjun Portin toimitusjohtaja.
Harjun Portti välittää ympäri vuoden 35:tä mökkiä Tuunaansaaren lomakylästä. Lisäksi vuokrataan välineitä luonnossa liikkumiseen. Ravintola on toukokuun alussa täynnä lounasaikaan.
Pihassa on myös bensamyyntiä. Kaskisen isä osti vuonna 2005 paikalla sijainneen Nesteen.
Vuosikymmenten haave on käymässä toteen, kun Savonlinnan seudun historian ensimmäiset kansainväliset tilauslennot laskeutuvat kentälle kesä- ja elokuussa.
Kesäkuussa vieraita tulee Hollannista, elokuussa Saksasta.
”Charter-lennoista on haaveiltu vuosikymmeniä. Ryhmät eivät ole isoja, mutta ne ovat tärkeitä”, sanoo Kaskinen.
Savonlinnan seutu aikoo pistää parastaan vakuuttaakseen loppuasiakkaat ja matkanjärjestäjät luonto- ja kulttuurimatkailun yhdistelmällä.

Harjun Portin välinevuokraamossa talvi muuttuu kesäksi. Suksia ja potkukelkkoja kannetaan ulos ja pyörät valtaavat alaa.
”Pyöräretket ja melontamahdollisuudet ovat nykyään entistä merkittävämpi syy tulla tänne lomalle”, kertoo Kaskinen.
Talvimatkailu aktiivisille kohderyhmille on Kaskisen mukaan vahvistunut tasaisesti.
Tänä talvena jäälatuja vedettiin Punkaharjulle 23 kilometriä. ”Ensi talven tavoitteena on pisin jäälatuverkosto Suomessa.”
Retkiluistelureittejä Punkaharjulla oli 16 kilometriä. Kaskinen kertoo viettävänsä suuren osan talvistaan jäillä reittejä huoltamassa.
Kesän neljä kuukautta tuovat Kaskisen mukaan vuoden euroista 60 prosenttia. Harjun Portilla on työntekijöitä kesällä 23, ympärivuotisesti 7.
Viime vuonna harjualueelle tehtiin 140 000 käyntiä. Vajaa kolmasosa Punkaharjun matkailuyhdistyksen 27 jäsenestä toimii ympärivuotisesti.
”Alueella on iso potentiaali myös kesäkauden ulkopuolella”, sanoo Kaskinen.
Kaskinen oli myös mukana käynnistämässä luolaston toimintaa uudelleen vuonna 2018 Luola Events -tapahtumayhtiössä. Retretin konserttisalissa ehdittiin järjestää parin vuoden ajan kesäsesongin ulkopuolella noin 40 keikkaa ja yksityistilaisuutta.
Osa veti 1 000-paikkaisen salin täyteen. Koronarajoitukset ja luolaston remontti panivat keikoille pisteen.
”Pyöräretket ja melontamahdollisuudet ovat nykyään pääsyy tulla tänne.”
Harjun Portin pihasta löytyy Slava Ukraini -lippu.
”Ennen koronaa 15 prosenttia majoittujista oli venäläisiä. Venäläisten matkailu tulee olemaan tauolla vuosia”, Kaskinen arvioi.
Itänaapurin matkailijat olivat tärkeitä, sillä he kävivät lomakauden ulkopuolella: toukokuussa sekä syys- ja marraskuussa.
”Kotimaisten matkailijoiden määrät ovat jo suuremmat kuin ennen koronaa, mutta se ei riitä. On tärkeää löytää muita kohderyhmiä.”