MTK tyrmää nitraattiasetuksen luonnoksen
Asetusluonnoksen vaatimusten toteuttaminen pakottaisi monet viljelijät päivittämään lannanlevityskalustoaan. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto”Tarkoituksena oli päivittää nitraattiasetusta. Nyt kyseessä on yleisempää maatalouden ympäristönsuojelua koskeva asetus”, kritisoi MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. ”Työ ei vastaa työryhmälle asetettua tavoitetta.”
Nitraattiasetuksen päivityksen tavoitteena oli saada asetuksesta tulkinnallisesti selkeä.
Tuloksena syntynyt luonnos on entistä monimutkaisempi ja turhan laaja-alainen.
”Sellaisenaan asetus halvaannuttaa maataloutta”, lataa Pietola.
Luonnos lähtee tällä viikolla lausuntakierrokselle.
Nitraattiasetus koski alun perin nitraattien pääsyä vesistöön.
Nyt luonnosta on laajennettu koskemaan päästöjen osalta myös fosforia ja haihtuvaa ammoniakkia.
”Nämä ovat nousseet esiin komission puolelta. Ne eivät kuitenkaan kuulu varsinaiseen nitraattidirektiiviin. Suinkaan kaikki maat eivät ole sisällyttämässä näitä asetuksiinsa.”
Mukaan asetukseen on tullut myös orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi.
Aikaisempia suosituksia on muutettu sitoviksi rajoituksiksi, eikä poikkeamismahdollisuutta ehdoista ole.
Pietolan mielestä asetus vaikeuttaisi toteutuessaan huomattavasti ravinteiden kierrätystä ja maatalouselinkeinoa.
Luonnoksessa levitysaikoja on kiristetty, suojavyöhykkeitä kaivoihin kasvatettu sekä ravinteiden käyttöä rajoitettu entisestään.
Toteutuessaan luonnos rajoittaisi lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden sekä ylipäätään typen käyttöä liikaa.
Esimerkiksi viljavuusluokka tulisi jatkossa ottaa huomioon lannoituksessa. Vaatimus tuo mukanaan fosforin ja muiden ravinteiden määrittämisen.
”Asetusluonnos on mielestäni varsin keskeneräinen. Toimenpiteistä ei ole tehty kunnollisia vaikutusarviointeja.”
MTK vaatii, että ympäristöministeriö esittää kustannuslaskelmat viljelijöille aiheutuvista kuluista.
”Kustannuslaskelmista on tehty ainoastaan karkea laskelma lantalan kattamiseen ja suurempaan tilavaatimukseen liittyen”, vahvistaa Baltic Deal -hankkeen koordinaattori Airi Kulmala.
Suoria kustannuksia viljelijöille tulisi lisäksi esimerkiksi levityskaluston uusimisesta, jotta lannan sijoittamisen ehdot voitaisiin toteuttaa. Sijoitussyvyydeksi on paperissa määrätty 10 senttimetriä, johon kaikilla laitteilla ja maalajeilla ei päästä.
Maksettavien ympäristötukien määrä, tukikelpoiset alueet ja tuettavat toimenpiteet luultavasti vähentyvät, kun vaatimuksia kiristetään.
Sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset pitää myös arvioida. Pietola ei ole ollenkaan vakuuttunut, että esitetyt asiat vaikuttaisivat ympäristöön positiivisesti.
Luonnoksessa sanotaan, että lantaa ei saa levittää 30–100 metrin päähän vesikaivoista tilanteesta riippuen.
”Tällaisista asioista ei tarvitse säätää asetuksessa. Ei kukaan halua talousvettä pilata. Asia voidaan sopia esimerkiksi maanvuokrauksen yhteydessä”, toteaa Pietola.
Asetusluonnoksessa on useita kohtia, joiden valvonta on käytännössä erittäin vaikeaa. Esimerkiksi maan kaltevuutta on vaikea määrittää ilman tarkkoja mittalaitteita.
Luonnoksessa on myös hankalasti tulkittavia kohtia, kuten lannan varastointi.
”Varastoinnista sanotaan, että tilalla, joka ottaa vastaan ja varastoi lantaa, tulee olla lantala. Toisaalta myöhemmin annetaan ohjeistusta lannan aumakompostoinnista ilman erityistä varastoa”, huomauttaa Kulmala.
Pietola haluaisi perustelun myös sille, miksi vastaanotettava lanta ja orgaaninen lannoitevalmiste ovat eri asemassa varastoinnin suhteen.
Pietolan mielestä työryhmän eri osapuolia ei ole kuultu tasapuolisesti.
”Maatalouden edustajien kanta ei tule luonnoksessa esille. Tietoomme on tullut eriäviä mielipiteitä muiltakin työryhmään nimetyiltä tahoilta.”
”Mielestäni tämä osoittaa, ettei ole vielä lausuntokierroksen aika”, Pietola ilmaisee tyytymättömyytensä.
LAURA KYLMÄMAA
Tiivistelmä MTK:n eriävästä
mielipiteestä on luettavissa
netissä osoitteessa: www.mtk.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat