Gallupsuosikki Pekka Haavisto kommentoi presidentin valtaoikeuksia – Päätös presidenttiehdokkuudesta viikonloppuun mennessä
Alun perin Haavisto olisi halunnut hoitaa ensin ministerin tehtävänsä loppuun. Vihreiden puoluekokous pidetään Seinäjoella viikonloppuna.Tilaajalle
Pekka Haavisto oli vihreiden ehdokkaana presidentinvaaleissa vuosina 2012 ja 2018. Hän sijoittui molemmilla kerroilla toiseksi Sauli Niinistön jälkeen. Kuva: Jarkko SirkiäUlkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo MT:lle harkitsevansa vakavasti presidenttiehdokkuutta. Hän aikoo ilmoittaa päätöksestään viimeistään tulevana viikonloppuna vihreiden Seinäjoen puoluekokouksessa.
Alun perin Haavisto olisi halunnut hoitaa ensin ministerin tehtävänsä rauhassa loppuun.
”Ajattelin, että hallituksen vaihto olisi hyvä takaraja, mutta meistä riippumattomista syistä se näyttää nyt venyvän. Kyllä varmaan Seinäjoen puoluekokouksessa täytyy joku viesti antaa, koska sitä odotetaan”, Haavisto sanoo.
Ulkoministeri Haavisto on ollut vastaajien selkeä suosikki seuraavaksi presidentiksi viimeisimmissä kannatuskyselyissä. Hän suhtautuu kansansuosioon nöyrästi.
”Se on luottamuksen osoitus, että ministerin tehtävä on hoidettu kohtuullisesti. Monet ihmiset ottavat yhteyttä ja he ovat vieläkin epävarmoja tulevaisuudesta. Sodan ja rauhan kysymykset puhuttavat paljon”, Haavisto kertoo.
”Meidän on pidettävä myös yllä transatlanttista suhdetta. Se on myöskin Naton tulevaisuutta ajatellen tärkeää.”
Pekka Haavisto näkee, että seuraavan tasavallan presidentin tehtävä on monessakin suhteessa erittäin haastava. Tulevalla kuusivuotiskaudella on ensinnäkin kehitettävä Suomen Nato-jäsenyyttä ja vaikutettava aktiivisesti Pohjois-Atlantin liitossa.
”Meidän on pidettävä myös yllä transatlanttista suhdetta. Se on myöskin Naton tulevaisuutta ajatellen tärkeää.”
Toiseksi tärkeäksi teemaksi tulevalla presidenttikaudella Pekka Haavisto nostaa Suomen suhteen Euroopan unioniin. Hän iloitsee, että EU sai aikaan yksimieliset päätökset Venäjään kohdistuvista sanktioista ja Euroopan rauhanrahastosta.
”Tämä osoittaa, että Eurooppa pystyy kriisin hetkellä toimimaan. Euroopan unioni on taas kerran löytänyt sielunsa Ukrainan tukemisessa.”
Kolmanneksi Haavisto muistuttaa, että muuta maailmaa ei saa unohtaa, kun huomio kiinnittyy Ukrainan auttamiseen. Suomi on YK:n kautta mukana maailman ongelmien ratkaisemisessa esimerkiksi Afrikan sarvessa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
”Toivon, että Suomi on tulevaisuudessa aktiivinen toimija. Meillä on paljon ratkaisuja, kun puhutaan esimerkiksi energiasta ja ruokaturvasta”, Haavisto arvioi.
On varmasti hyvä hankkia kokemuksia, miten Nato-jäsenyys vaikuttaa ja katsoa tarvitaanko presidentin valtaoikeuksiin jotakin muutoksia
Seuraava presidentinvaali järjestetään alkuvuonna 2024. Vaaleissa valitaan tasavallan presidentti toimikaudelle 2024–2030.
Tuleva presidentti toimii seuraavan kuusivuotiskauden nykyisillä valtaoikeuksilla. Haavisto oli mukana Christoffer Taxellin johtamassa komiteassa, kun perustuslakia edellisen kerran uudistettiin.
”On varmasti hyvä hankkia kokemuksia, miten Nato-jäsenyys vaikuttaa ja katsoa tarvitaanko presidentin valtaoikeuksiin jotakin muutoksia.”
Haavisto pitää erittäin tärkeänä perusklausuulia: tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Yhteistyö on osoittanut voimansa myös Ukrainan kriisissä.
- Osaston luetuimmat
