Helsingin edustalla kelluu kahdeksan voimalaitosta, joiden käyttämisessä sähköntuotantoon olisi järkeä vain poikkeustilanteessa
Jäänmurtajien dieselgeneraattorit tuottavat sähköä yli 100 megawatin teholla. Periaatteessa sähkö saisi uloskin, mutta se tuskin kannattaa.
Sisaralukset Kontio ja Otso sekä jäänmurtajalaivaston vanhin alus Voima odottavat murrettavia jäitä Helsingin Katajanokalla. Kuva: Jaana KankaanpääHelsingin Katajanokan edustalla kelluva jäänmurtajalaivasto odottaa tulevaa talvea ja jäänmurtotehtäviä.
Samalla kahdeksassa talvea odottavassa laivassa lepää monta dieselvoimalaitosta. Jäänmurtajien potkurit pyörivät sähköllä, jota kussakin aluksessa tuottaa 4-6 dieselvoimalaa.
Dieselvoimaloiden teho vaihtelee alusten välillä noin 10 megawatista runsaaseen 20 megawattiin. Yhteensä alusten voimaloilla voidaan tuottaa noin 100‒120 megawattia.
Esimerkiksi mikroaaltouunien nimellisteho on usein 750 wattia. Jäänmurtajien tuottamalla generaattorivirralla voisi siis pyörittää samanaikaisesti ainakin runsasta 133 tuhatta mikroaaltouunia.
Voisiko näiden kelluvien voimaloiden tehon ottaa yleiseen sähköverkkoon energiapulan uhatessa Eurooppaa?
Teoriassa kyllä, mutta käytännön haasteita ideassa on.
Jäänmurtajista vastaavan Arctia Oy:n tekninen johtaja Tero Hänninen avaa jäänmurtajien energiantuotannon saloja.
”Kaikki kahdeksan jäänmurtajaa käyttävät dieselsähköä, eli niissä on dieselgeneraattorit jotka tuottavat sähköä aluksen potkureille ja muille toiminnoille. Potkurien toiminnan osalta aluksissa on sitten eroja”, Hänninen selittää.
”Uusimpien jäänmurtajien käyttäminen varavoimaloina olisi jonkin verran vanhempia helpompaa, sillä ne tuottavat vaihtovirtaa. Vanhemmat murtajat tuottavat tasavirtaa, joten niiden tuottaman sähkön syöttäminen verkkoon edellyttäisi suurtehoelektroniikkaa.”
Uudemmissakaan murtajissa ei ole valmista töpseliä, josta sähkö voitaisiin kantaverkkoon syöttää.
”Niissä tarvittaisiin muuntajia. Mikään jäänmurtajista ei olisi suoraan kytkettävissä valtakunnan verkkoon.”
Muutostyöt olisivat kyllä mahdollisia, mutta niihin toteuttamiseen menisi aikaa.
”Ei se ihan muutaman päivän homma olisi, mutta ei missään nimessä muutaman vuodenkaan. Ehkä se olisi tehtävissä joissain viikoissa, jos näin päätettäisiin tehdä.”
Normaalin sähköverkon toiminnassa ollessa muutostöihin kuitenkaan tuskin ryhdytään. Vaikka jäänmurtajien tuottama runsaat 100 megawattia on kuluttajan näkökulmasta suuri määrä sähköä, ei se juurikaan heiluttaisi Suomen sähkömarkkinoita.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan esimerkiksi vuoden 2022 keskiarvokulutus Suomessa on ollut 9 096 megawattituntia tunnissa. Täydellä teholla pyörivät jäänmurtajien voimalat kykenisivät tuottamaan tästä noin prosentin.
Voimalat myös tuottaisivat sähköä polttamalla dieselöljyä, mikä ei ole sen enempää edullista kuin ekologistakaan, Hänninen muistuttaa.
”Ilman lisälaitteistoa esimerkiksi jäänmurtajien generaattorien hukkalämpö menisi hukkaan. Maalla yhdistelmävoimalaitokset tuottavat siitä kaukolämpöä.”
Sähkön korkeimmat kysyntä- ja hintapiikit myös osuvat yleensä talvipakkasille, jollon jäänmurtajia tarvitaan niiden varsinaisessa tehtävässä, eli laivaväylien avoinna pitämisessä.
”Kun on kova talvi, kovat pakkaset ja paljon jäitä, niin jäänmurtajat eivät olisi edes saatavilla energiantuotantoon. Esimerkiksi viime talvena melkein kaikki murtajat olivat merellä.”
Jäänmurtajien rooli Suomen huoltovarmuudessa onkin suurempi silloin, kun se varmistaa rahtilaivojen pääsyn satamiin, kuin niiden itse tuottaessa sähköä.
”Jossain vaiheessa sähkön hinta voisi tietenkin tehdä sen tuottamisen houkuttelevaksi, mutta meillähän on diesel- ja kivihiilivoimaloita maallakin”, Hänninen arvioi.
”Jos diesel varavoimalaitoksista loppuu, niin se ongelma koskee kyllä meitäkin. Nähdäkseni pitäisi olla kyllä erityistilanne, jotta näin alettaisiin toimia.”
Täysin mahdoton ajatus ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi sähköverkon kaatuessa, tai jonkin saaren menettäessä sähköyhteyden, alusten käyttäminen kelluvina voimaloina voisi olla järkevää.
- Osaston luetuimmat
