Syntyvyys putoaa maaseudulla hitaammin kuin kaupungeissa

Syntyvyyden aleneminen jatkuu Suomessa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi–lokakuussa syntyi 44 829 lasta, eli 1 863 lasta vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.

Maaseutumaisissa kunnissa syntyy suhteessa väkilukuun vähemmän lapsia kuin kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa.

Maaseudulla syntyvyys putoaa kuitenkin hitaammin kuin kaupungeissa ja taajaan asutuissa kunnissa.

Viime vuonna maaseutumaisissa kunnissa syntyi 8,6 lasta tuhatta asukasta kohti. Vuodesta 2005 määrä on pudonnut 5,8 prosenttia. Kaupungeissa määrä on laskenut 9,5 prosenttia ja taajaan asutuissa kunnissa 9,4 prosenttia.

Väestöliiton tutkijan Anneli Miettisen mukaan talouden pitkä taantuma laskee syntyvyyttä.

”Mitä pidemmälle taantuma jatkuu, sitä alemmas näyttää syntyvyys painuvan.”

Miettisen mukaan perhepoliittiset etuudet ovat Suomessa hyvällä tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin.

”Turvallisuuden viestiminen on tärkeää, tärkeämpää kuin pieni euromääräinen korotus etuuksiin. Epävarmuus syö pohjaa lasten hankinnalta.”

Suurin syy lasten hankinnan jäämiseen on, ettei kumppania löydy.

Maanantai-aamuna Joroisten seurakunnan kerhotila Kuvansissa kuhisee vauvoja, sisaruksia ja äitejä

Joroislainen Riikka Pylkkänen sai esikoisensa 24-vuotiaana. ”Löysin miehen, joka oli sen oloinen, että hänen kanssaan voisi tehdä lapsen”, kertaa kolmen lapsen äiti päätöstä ajankohdasta.

Kahden lapsen äidin Suvi Kärkkäisen mukaan sopiva aika lasten hankkimiseen tuli, kun hän pääsi asumaan samalle paikkakunnalle miehen kanssa.

”30 vuotta alkoi lähestyä, olimme seurustelleet tarpeeksi kauan. Molemmilla oli vakityöpaikat."