Rakentajat veivät lisäbudjettipotin

Elvyttämisen vakiokeino rakentaminen sai suurimman potin valtion toisesta lisätalousarviosta tälle vuodelle.

”Se on helppo keino elvyttää, jos on hankkeita, jotka saadaan nopeasti käyntiin”, Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Janne Huovari sanoo.

Hallituksen eilen budjettiriihessä hyväksymän lisäbudjetin koko on 346 miljoonan euroa.

Valtiovarainministeriön mukaan tavoitteena on edistää työllisyyttä mahdollisimman paljon. Siksi rakentamiseen suunnataan rahoista niin suuri osuus.

Rakentamiseen liittyy kuitenkin myös ongelmia.

”Elvyttävä vaikutus on aika pieni ja on suuri riski, että rahat valuvat hintojen kohoamiseen tai Viroon”, Huovari sanoo.

Rakennusalan työllisyys on melko hyvä ja alalla käytetään paljon virolaisia alihankkijoita.

Rakentamisen ulkopuolella suurimman summan sai työllisyyden edistäminen. 25 miljoonasta eurosta suurin osa käytetään työvoimakoulutukseen sekä nuorten työllistämiseen.

Seuraavaksi suurimmat potit olivat viiden miljoonan euron rahoitus puolustusvoimille materiaalihankintoihin sekä ammattikorkeakoulujen kehittämiseen myönnetty viisi miljoonaa.

Innovaatioiden kaupallinen hyödyntäminen sai kolme miljoonaa.

Rakentaminen on Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikön Eero Lehdon mukaan hyvä keino elvyttää.

”Hankkeet ovat sellaisia, jotka jouduttaisiin tekemään joka tapauksessa. Nyt niiden aikataulua aikaistetaan.”

Töiden nopea käynnistyminen on elvytyksen kannalta oleellista. Lehdon tulkinnan mukaan esimerkiksi Finavian pääomittaminen on elvytyksen kannalta auttamatta myöhässä.

”Sen olisi pitänyt tulla jo vuosi sitten. Lentokentän rakentamisen aloittaminen on teknisesti niin vaativaa, että talouden kasvu on jo alkanut ennen kuin sen vaikutus elvytykseen alkaa”, Lehto sanoo.

Finavian viestintäjohtajan Mikko Saariahon mukaan työt alkavat ensi vuonna.

”Mutta joka tapauksessa rakentaminen jatkuu useita vuosia”, Saariaho sanoo.

Valtio pääomittaa Finaviaa 200 miljoonalla eurolla.

Tiehankkeiden käynnistäminen sen sijaan on paljon helpompaa.

Lisäksi vuoden 2014 budjettiin ehdotettiin keskiviikkona sataa miljoonaa euroa talonyhtiöiden korjausurakoihin.

Lisäbudjetin työllisyysvaikutus on Lehdon arvion mukaan noin 3 500 työpaikkaa.

”Kerrannaisvaikutuksista voi tulla ehkä saman verran, joten parhaimmillaan saadaan 7 000 työpaikkaa lisää”, Lehto laskee.

Huovari pitää pottia pienenä.

”Ei tällaisilla summilla talouden suuntaa käännetä. Itse käyttäisin veroelvytystä. Se on nopea ja laajalle talouteen leviävä keino.”

Verotuksen muutoksista ei oltu MT:n mennessä painoon vielä oltu päätetty.

Maa- ja metsätalousministeriölle lisäbudjetti antoi 5,1 miljoonaa euroa. Niistä kolme miljoonaa on tukea kestävän puuntuotannon turvaamiseksi, eli kemera-rahaa.

Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentaminen sai miljoonan ja tulvien aiheuttamien vaurioiden korjaaminen 1,1 miljoonaa euroa.

Lopullisesti lisäbudjetista päättää eduskunta.

AIMO VAINIO

Avaa artikkelin PDF