Maatalouden osalta Suomi selvisi EU:n budjettineuvotteluista vanhoista jäsenmaista parhaiten.
Maaseudun Tulevaisuuden käsiinsä saamien alustavien laskelmien mukaan Suomen maatalouspotti alenee nykyiseen kauteen verrattuna hiukan yli kolme prosenttia. Kaikki muut vanhat jäsenmaat menettävät selvästi enemmän maataloustukia.
Eniten, noin 16 prosenttia, menettää Hollanti.
Voittajia taas ovat Baltian maat sekä Romania ja Bulgaria. Niissä maataloustuet nousevat.
Muutokset johtuvat kokonaisbudjetin leikkauksen lisäksi siitä, että tukieroja tasataan maiden välillä.
Rahoituskehyspäätökseen sisältyy lupaus nostaa Baltian maiden maatalouden suorat tuet vähintään 196 euroon hehtaaria kohti vuoteen 2020 mennessä. Baltian maat olisivat toivoneet nopeampaa aikataulua.
Suorien tukien tasaukseen rahat otetaan niiltä mailta, joilla hehtaarituet ovat nykyisin EU:n keskiarvon yläpuolella.
Yksi menettäjistä on Ruotsi. Tuottajajärjestön puheenjohtaja Helena Jonsson vaatii, että Ruotsin hallitus paikkaa menetyksiä kansallisella rahoituksella.
Samaan pitää kaikesta huolimatta varautua myös Suomessa, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) johtokunta totesi tiistaina, kun se arvioi EU:n kehyspäätöksiä.
MTK:n johtokunnan mielestä EU:n rahoituspäätös antaa mahdollisuuden toimivalle maatalouspolitiikalle, kunhan hallitus tekee ripeästi päätökset kansallisista toimista.
MTK vaatii, että hallitus peruu jo päätetyt kansallisen tuen leikkaukset ja luopuu suunnitelmista pienentää maa- ja puutarhatalouden energiaveropalautusta.
Sivu 5