Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastavien, ikääntyneiden ja pienituloisten asemaa
Maksukattojen yhdistäminen voisi johtaa matkakorvausten hakemisen yleistymiseen.
Tällä hetkellä käytössä on lääkekatto, asiakasmaksuja koskeva katto ja matkakatto. Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut, matkat tai reseptilääkkeet ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia. LEHTIKUVA / EIJA KONTIOTerveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastaville, ikääntyneille ja pienituloisille kotitalouksille koituvaa maksurasitetta, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sekä Kelan tekemästä tuoreesta selvityksestä.
Tällä hetkellä käytössä on lääkekatto, asiakasmaksuja koskeva katto ja matkakatto. Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut, matkat tai reseptilääkkeet ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia.
"Maksukattojen yhdistäminen kustannusneutraalisti siirtäisi maksurasitetta 220 000:lta eniten maksavalta 180 000:lle vähemmän maksavalle yhteensä 30–40 miljoonaa euroa. Keskimääräinen hyöty olisi 176 euroa vuodessa ja menetys 154 euroa vuodessa", kertoo tutkimuspäällikkö Jussi Tervola tiedotteessa.
Lääkekatto Kela-korvatuista reseptilääkkeistä maksetuille omavastuuosuuksille on tällä hetkellä 577,66 euroa vuodessa. Asiakasmaksukatto julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille on 683 euroa ja matkakatto terveyteen liittyvien matkojen kustannuksille 300 euroa.
THL ja Kela selvittivät, miten edellä mainittujen kolmen maksukaton yhdistäminen eri tavoilla vaikuttaisi kotitalouksien toimeentuloon eri ikä- ja tuloryhmissä.
Tulosten mukaan kattojen yhdistäminen niin, että julkisen talouden maksutuottojen kokonaismäärä ei muuttuisi, keventäisi etenkin yli 75-vuotiaiden ja muiden paljon palveluita käyttävien maksurasitetta.
Maksukattojen yhdistäminen voi kuitenkin johtaa muutoksiin ihmisten käyttäytymisessä.
"Erityisesti matkakorvausten hakeminen voisi yleistyä, mikä voisi nostaa kattojen yhdistämisen julkisia kustannuksia. Käyttäytymisvaikutusten suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida ilman tutkimusnäyttöä", Tervola sanoo.
Arviolta noin seitsemällä prosentilla koko kansasta eli 410 000 suomalaisella ylittyy vuosittain jokin maksukatto. Yleisin on lääkekatto.
75 000 henkilöllä ylittyy vähintään kaksi kattoa. Arviolta 12 000:lla ylittyvät kaikki kolme kattoa.
- Osaston luetuimmat