Lisätalousarvion käsittely kirvoitti kielenkantoja eduskunnassa

Eduskunnan täysistunnossa keskustellaan paraikaa kiivaasti tämän vuoden neljännestä lisätalousarviosta. Lisätalousarviossa esitetään noin neljän miljardin euron määrärahalisäyksiä pääosin koronakriisin aiheuttamien ongelmien hoitoon muun muassa yritystukiin, korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen ja kuntien palveluiden järjestämiseen.

Kokoomuksen Timo Heinonen kritisoi hallituksen rahankäyttösuunnitelmaa siitä, että sen yhteydessä ei ole tehty tai suunniteltu riittäviä työllisyystoimia. Siksi hän sanoi kokoomuksen esittävän epäluottamusta pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselle.

"Meidän kritiikkimme ei kohdistu siihen, että koronakriisin aikaan ei olisi ollut tarpeen ottaa velkaa. Kyllä, yrityksiä on pitänyt pelastaa, ihmisiä auttaa koronakriisin yli ja lapsia ja vanhuksia auttaa tässä tilanteessa. Kritiikkimme kohdistuu siihen, että tämä hallitus ei ole pystynyt päättämään yhdestäkään työllisyystoimesta, ja siksi se ei nauti eduskunnan luottamusta", hän sanoi.

Heinosen mukaan velkarahan varaan rakennettu yhteiskunta ei ole kestävä, eikä Suomi tule pärjäämään sillä, että palveluita rahoitetaan suurella velanotolla.

Vastauspuheenvuorossaan SDP:n Pia Viitanen halusi muistuttaa, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön jättämässään vastalauseessa kokoomus ei esittänyt muutoksia tai leikkauksia määrärahoihin.

Useat välihuudot opposition puolelta taas yrittivät palauttaa huomion tästä lisätalousarviosta pidemmän aikavälin toimiin.