Vaikka hallitus kaatuisi, Suomen Nato-hakemus etenee, arvioi oikeuskansleri Ylellä
Kansainvälisiä suhteita koskevia päätöksiä voidaan tehdä hallituksessa, vaikka sen poliittinen mandaatti olisikin ohi.
Suomen ja Ruotsin päätökset Natoon liittymisestä tehtäneen nopeasti kaikkien Nato-maiden ratfioitua asian. Kuva: Jaana KankaanpääViime viikkoina hallituksen erimielisyyksistä on uutisoitu niin paljon, että on pelätty hallituksen hajoavan.
Jos niin käy, nykyiset ministerit jatkavat työtään kunnes uudesta hallituksesta on sovittu, mutta mitään merkittäviä päätöksiä ei tehdä.
Esitys eduskunnalle Nato-jäsenyydestä voisi olla tähän poikkeus, oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoi Ylelle.
”Yksi poikkeus on kansainvälisiin suhteisiin liittyvät esitykset. Ja varsinkin tässä tilanteessa, jossa eduskunnan tahto on selvä. Kaikki sellaiset toimenpiteet, missä eduskunnan tahtoa toteutetaan, niitä myös toimitusministeristö voi hoitaa”, Pöysti sanoi.
Eduskunta hyväksyi Nato-jäsenyyden keväällä reilulla enemmistöllä.
Eduskunta voisi jo hyväksyä osaltaan Suomen Nato-jäsenyyden, vaikka Unkarin ja Turkin ratifiointi puuttuu.
Hallituksen Nato-esitys ei raukea eduskunnassa, vaikka valtiopäivät päättyisivät ennen nykyisen eduskunnan hyväksyntää. Koska Nato-jäsenyys on kansainvälinen sopimus, uusi eduskunta voisi jatkaa asian käsittelyä, Yle kirjoittaa.
Jos hallitus hajoaa, on eduskuntaryhmien asia neuvotella, tarvitaanko maahan uusi hallitus ennen eduskuntavaaleja.
Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa.
- Osaston luetuimmat
