600-asteinen hiekka-akku hehkuu kuumuuttaan Kankaanpään lämpöverkkoon: ”Nyt jännitetään syksyä ja kylmiä säitä”
Laatuaan ensimmäisten joukkoon päässyt lämpöakku joutuu pian osoittamaan tehonsa.
Energiayhtiö Vatajankosken kehityksestä vastaava Akseli Reho odottaa mielenkiinnolla syksyn kylmiä, jotta koelaitoksen teho ja toimivuus saadaan selville. Kuva: Carolina HusuEnergiayhtiö Vatajankoski tutkii kehityksestä vastaavan Akseli Rehon mukaan kaikkea energiamurrokseen sopivaa: nyt on vuorossa palvelukeskusten hukkalämmön hyödyntäminen ja täydentäminen.
Taustalla oli energian lisätarve. Palvelukeskuksista verkostoon saadun noin 60-asteisen hukkalämmön lisäksi tarvittiin vielä lisäenergiaa, mistä syntyi idea kokeilla lämmön varastoimista viljasiiloa muistuttavaan hiekka-akkuun.
Hanke perustuu tamperelaisen Polar Night Energy -yrityksen kehittämään tekniikkaan.
Kankaanpäässä tämä toteutuu puhaltamalla sähkövastuksen yli 600-asteiseksi kuumentamaa ilmaa hiekkaan. Sähkövastus käyttää yön edullisimpia sähköntuotantotunteja ja Vatajankosken omaa sähköntuotantoa.
”Akun lataamiseen hyödynnetään ensisijaisesti halpoja tunteja sähköverkosta. Mutta kaukolämpölaitoksella tehdään lämmön lisäksi sähköä, ja on meillä vielä muutama oma vesivoimalakin.”
Tämän rinnalla yhtiön energiapalettia täydentävät osakkuudet Olkiluoto lll:ssa ja muutamassa tuulivoimapuistossa.
Lähes 600-asteiseksi kuumennetun hiekka-akun energia hyödynnetään päivän mittaan Kankaanpään kaukolämpöverkossa.
Kooltaan 4x7-metrisen hiekkavaraston lämmitysteho on 100 kilowattia, varastoimiskyky 8 megawattituntia ja se on rakennettu kaukolämpöverkon solmukohtaan.
Akkumateriaalina käytettävän hiekan lämpökapasiteetti on noin 800, kun esimerkiksi veden on yli 4 000. Siten hiekka kuumenee ja jäähtyy paljon vettä nopeammin.
”Toistaiseksi hiekkaa ei vielä ole lämmitetty 600 asteeseen, mutta satoihin asteisiin asti sitä on jo tehty.”
Edullisella ja helposti saatavalla materiaalilla on yksi merkittävä etu.
”Mielenkiintoiseksi hiekan tekee se, että sitä voi kuumentaa moneen sataan asteeseen, kun vedellä halpa lämmittäminen loppuu noin sataan asteeseen”, Reho sanoo.
”Hiekalla sinänsä ei ole niin suurta merkitystä varastointimateriaalina, akkuun voi pistää erilaisia hiekkalaatuja. Äärimmäisenä haaveena on, että joskus myöhemmin materiaalina voisi käyttää rakennusjätteenä kertyvää betonimurskaa.”
Vuosi sitten alkanut hanke on saatu viritettyä kesän mittaan valmiiksi.
”Nyt jännitetään syksyä ja kylmiä säitä – ja odotetaan öiksi halpoja sähkönhintoja. Sitten vasta nähdään, miten se homma oikein toimii. Alku näyttää hyvältä.”
Toistaiseksi hiekkaa ei vielä ole lämmitetty 600 asteeseen, mutta satoihin asteisiin asti sitä on jo tehty.
”Odotukset ovat korkealla, ja etsimme mielenkiintoisia uusia teknologioita. Tämä vaihtoehto kävi tiuhan seulan ennen valintaa.”
Koevaihe käsittää muutamien kymmenien tuhansien eurojen pääomasatsauksen.
Koelaitoksen lämmöntuotannon on kerrottu vastaavan vuositasolla joidenkin kymmenien omakotitalojen lämmitystarvetta.
Tamperelaisyritys Polar Night Energy on patentoinut Suomessa menetelmänsä varastoida ylijäämäsähköä hiekkaan. Kankaanpään hanke on yrityksen mukaan pieni hiilijalanjäljeltään ja luokassaan ensimmäisiä kaupallisia toteutuksia koko maailmassa.
- Osaston luetuimmat
