Heinäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin kuukausi – hellejaksojen yleistyminen ja piteneminen seurausta ilmastonmuutoksesta
Myös jopa 13 kuukautta kestänyt peräkkäisten lämpöennätysten jakso päättyi heinäkuussa. Hellepäiväksi lasketaan päivä, jona päivän lämpötila nousee yli 25 asteen.
Suomessa heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista lämpimämpi koko maassa. LEHTIKUVA. Kuva: Jussi NukariPäättynyt heinäkuu oli maailman mittaushistorian toiseksi lämpimin kuukausi, tiedottaa Ilmatieteen laitos.
Heinäkuun maailmanlaajuinen keskilämpötila oli Copernicus-ilmastopalvelun mukaan 16,91 celsiusastetta. Se on vain 0,04 astetta vähemmän kuin keskilämpötila viime vuoden kesäkuussa, joka on maailman mittaushistorian kuumin kuukausi.
Lisäksi nyt heinäkuussa mitattiin koko mittaushistorian kaksi kuuminta päivää, jotka ovat heinäkuun 22. ja 23. päivä. Näinä päivinä maapallon keskilämpötila ylsi 17,16 ja 17,15 asteeseen.
Myös jopa 13 kuukautta kestänyt peräkkäisten lämpöennätysten jakso päättyi heinäkuussa.
Suomessa heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista lämpimämpi koko maassa. Lapin heinäkuun lämpötiloja kuvataan tiedotteessa harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen lämpimiksi.
Jossain päin Suomea oli hellepäiviä yhteensä 20 päivänä, mikä ylittää heinäkuun keskiarvon neljällä päivällä. Hellepäiväksi lasketaan päivä, jona päivän lämpötila nousee yli 25 asteen.
Ilmatieteen laitoksen toimialajohtajan Hannele Korhosen mukaan hellejaksojen yleistyminen ja piteneminen on seurausta ilmastonmuutoksesta.
”Vuodet eivät Suomen leveysasteilla ole veljiä keskenään ja eri kesien välillä hellejaksoissa voi olla suuriakin eroja myös luonnollisen vaihtelun vuoksi. Pitkäaikaiset mittaukset osoittavat kuitenkin kiistatta kesien lämmenneen Pohjois-Euroopassa 1900-luvun alusta lähtien”, Korhonen sanoo tiedotteessa.
- Osaston luetuimmat
