Kansalaisia houkutellaan sijoittamaan kryptovaluuttoihin Ylen nimissä tehdyillä feikkiuutisilla − tietoturvapäällikkö kertoo, mistä huijauksen voi tunnistaa

Yleisradion nimissä on levitetty yhteisöpalvelu Facebookissa mainoksia, jotka on naamioitu Ylen kryptovaluuttoja käsitteleviksi uutisiksi. Aiemmin vastaavia valeuutisia on tehty ainakin iltapäivälehtien nimissä ja myös kuvapalvelu Instagramissa.

Valeuutisten otsikkolinkkejä klikkaamalla päätyy usein kryptovaluuttoja käsittelevälle sivustolle, jolla kehotetaan avaamaan tili kryptovaluuttapalveluun. Sivustolla on usein myös valeartikkeli, jossa joku tunnettu julkisuudenhenkilö kertoo siitä, kuinka hän on rikastunut kryptovaluutoilla.

Ilmiö ei ole uusi. Yleisradion tietoturvapäällikkö Kim Johansson kertoo, että Yle on havainnut sen nimissä tehtyjä huijausuutisia ensimmäisen kerran jo vuonna 2018. Johanssonin mukaan Yle on tehnyt Facebookille tähän mennessä satoja huijauksiin liittyviä pyyntöjä vuosien varrella.

Ylellä on Facebookin organisaatiossa oma yhteyshenkilönsä, joka vastaa Yleisradiota koskevista asioista. Johanssonin mukaan Facebook on hoitanut Ylen heille osoittamat pyynnöt hyvin.

”Tietysti siinä auttaa se, että meillä on ikään kuin oikopolku sinne suuntaan”, tietoturvapäällikkö pohtii.

Tyypillisesti silloin, jos Ylellä havaitaan huijaus tai heille raportoidaan sellaisesta, he yrittävät selvittää mihin valeuutisen linkki johtaa, ja kuka palvelua hallinnoi.

”Kieltämättä se on vähän sellaista sotaa tuulimyllyjä vastaan, koska niitä tulee uusia jatkuvasti”, Johansson kuvailee.

Tyypillisesti huijauksissa hyödynnetään jonkun julkisuudenhenkilön nimeä ja kasvokuvaa usein kryptovaluuttojen markkinointiin. Johansson muistaa itse huijauksia Ville Haapasalon lisäksi ainakin Kimi Räikkösen ja Sanna Marinin nimissä. Valeuutisten käyttäminen kryptovaluuttojen markkinointiin ei ole vain Suomea koskeva ilmiö, vaan vastaavaa on näkynyt Johanssonin mukaan ainakin Ranskassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa.

Huijauksille yhteistä on maasta riippumatta se, että niihin on vedetty mukaan joku tunnettu uutismedia.

Johansson pitää ilmiötä ikävänä erityisesti siksi, että siinä käytetään hyväksi median luottamusta.

Jos kansalainen havaitsee huijausuutisen, Johansson kannustaa olemaan asiasta yhteydessä joko siihen liittyvään mediaan tai Facebookiin. Suoralla linkillä mainokseen ja sivustoon päästään pitkälle.

Facebookin viestintää pohjoismaissa hoitavan viestintätoimisto Gullersin Emma Wendel vakuuttaa sähköpostivastauksessaan, että Facebook käyttää huomattavia resursseja ehkäistäkseen tämänkaltaisia mainoksia.

”Meille on tärkeää, että mainokset Facebookissa ovat hyödyllisiä ihmisille, ja se, etteivät ne edistä petollista käytöstä, kuten ihmisten harhaanjohtamista käyttämällä tunnettujen henkilöiden kuvia.”

Wendel huomauttaa myös, että esimerkiksi sijoitus- tai lainahuijausten edistäminen on Facebookin käyttöehtojen vastaista. Facebook pyrkii havaitsemaan huijaukset koulutetun henkilöstönsä sekä tunnistustyökalujen avulla.

”Kun havaitsemme huijauksen, teemme asiaankuuluvat toimet, jotka voivat sisältää aineiston poistamisen ja tilin käytöstä poistamisen.”

Wendel kertoo, että Facebook investoi jatkossakin uusiin teknologioihin ja toimintatapoihin suojatakseen ihmisiä tämänkaltaisilta huijauksilta.